Puutarhakierros Särkänniemessä

Kävimme perheen kanssa joka vuotisella Särkänniemi-reissulla. Olen jo monena vuotena jättänyt huvilaitteissa käymisen väliin ja tyytynyt katselemaan lasten riemua vierestä. Miehestäni sen sijaan kuoriutuu pieni vekkuli poika, saatuaan rannekkeen käteensä ja juoksee tyttären perässä laitteissa.

Pikkumiehen kanssa sen sijaan syötiin pussillinen metrilakua ja ihasteltiin Särkänniemen upeita istutusalueita. Ehkä sekin on yksi syy miksi saan aikani kulumaan täällä, alueet ovat todella kauniita ja huoliteltuja muurikivineen.

Itse asiassa hain täältä hieman vinkkiä omaan paahteiseen pihaan. Yllä oleva kuva on hieman epäselvä, mutta ihastuin näihin pieniin syreenipuihin, jonka alapuolella oli jotain katajan tapaista. Tämän tyylinen istutus tulee muodostumaan mahdollisesti myös omaanikin pihaan.

Ja ehkä myös jotain tämän tyyppistä takapihalle... no ei nyt sentään. Täytyy ehdottomasti mainita nämä kauniit vesiaiheet, jotka kiemurtelevat huvialueen lävitse. Tässä kohtaa kunnia kuuluu ehdottomasti suunnittelijalle, toteuttajia unohtamatta. Kesäisin tässä lammikossa uiskentelee kauniita oranssinvärisiä karppeja, mutta ne muuttavat tänne varmaan hieman myöhemmin kesällä, kun ilmatkin lämpenevät.

Harmikseni tulimme Särkänniemeen liian aikaisin tänä kesänä, sillä orvokkien ja muutaman kanna-istutuksien lisäksi alueella ei ollut muita kesäkukkaistutuksia, jotka ovat olleet todella mahtavan näköisiä. No, olihan nämä muutamat kannat vaikuttavan kokoisia väriläiskiä hyisestä ilmasta huolimatta. Myös huvilaitteiden ympäristössä olevat istutusalueet olivat vielä tyhjillään kesäkukista, ne rehottivat iloisesti rikkaruohoista. Arvatkaapa vain, kuinka paljon sormiani syyhytti, että olisin päässyt nyppimään rikat pois, ihan vain ajankulukseni. Mutta onneksi sain pidettyä sormeni kurissa ja tyydyin pitämään seuraa pikkumiehelle.

Kävimme myös uudehkolla Koiramäen alueella, jossa sen sijaan istutusalueet olivat hienossa kunnossa. Ylläolevassa kuvassa on yrttitarha nimilappuineen kaikkineen, ihana vanhanaikainen toteutus.  Kuvan perusteella luulisi olevan jossain muualla, kuin Särkänniemessä.

Olisin viihtynyt alueella kauemminkin, sen kauniiden rakennusten takia. Taloissa on kaikenlaista puuhaa lapsille ja alueelta löytyy myös perinteiset maatilan eläimet laamoja myöden. Myös kahvilassa ja pikku puodeissa valitsi ihana tunnelma. Olisin voinut pyöriä niissä ikuisuuden hypistellen ihania tuliaisia.

Alue on todella huolella suunniteltu, tuntui, että jokaiselle asialle olisi oma paikkansa. Nämäkin huvimajat olivat niin ihania, istuivat täydellisesti tähän maisemaan.

Huvimajojen vieressä kukki tämä roosan värinen ihastuttava ruusu, joku viisas varmaan tietäisi lajikkeen nimenkin, nimilappua en harmikseni löytänyt.

Tämän kuvan otin ainoastaan noiden runsaiden murattien vuoksi. Nekin näyttävät suuressa ryhmässä melko vaikuttavilta. Toisaalta ne viihtyvät mainiosti tällaisessa varjoisessa paikassa.



Ihanaa ruostetta orvokkien kera. Mieheni ei sitten ymmärrä, mitä ihanaa ruosteisessa tuolissa voi olla. No, en minäkään tiedä, jokin ajanpatina siinä viehättää. Patinasta huolimatta, en uskaltanut istahtaa kylmään metalliseen tuoliin varmistamalla ensiviikon pissatulehduksen.

Eipä uskoisi, että tämän seinän takaa löytyisivät WC-tilat. Hauskat orvokkikorit, erilaisia kaikki, mutta sopivat kaikki somasti yhteen.

Tämän seinän nähtyäni, tiedän mitä teen omille vanhoille puutarhatyökaluille, joita olen löytänyt mökkimme pihasta ja suulista. Ne ovat pyörineet varastossa vuosikaudet, en ole kuitenkaan raaskinut heittää niitä pois, sillä niissäkin on sitä ajanpatinaa, joita uusista Fiskarsseista ei löydy tekemälläkään.

Tämän harmaan hirsimökin etupihalla kukki pionit ja iirikset lähes samanaikaisesti. Tässä istutuksessa olikin hauskasti yhdistetty eri muotoja niin kukissa sekä lehdissä. Sopiva pari kaiken kaikkiaan, ei ehkä olisi itselle heti tullut mieleen yhdistää nämä kaksi lajia.

Tähän kuvaan on hyvä lopettaa kierros Särkänniemen Koiramäessä. Punainen tupa ja juuri avautuneet juhannusruusut, mielestäni tämä on todella perinteinen kuva maalaispihasta, joka tuo lapsuuden muistot elävinä mieleen. Sillä jokaisen mummun pihalta löytyi tämä tuoksuva juhannusruusu, jota varmasti jokainen lapsi on pienenä haistellut.

Kävellessämme pitkän päivän päätteeksi takaisin autollemme, mietin että Koiramäen ihastuttavassa maalaisidyllisessä kylässä viihtyisivät varmasti myös lasten lisäksi vanhukset. Olen varma, että punamultaiset tuvat maalaispihoineen toisivat muistoja lapsuudesta sekä elämästä maalla. Tämän tyyppisiä "huvialueita" voisi rakentaa myös vanhuksille, eikä ainoastaan lapsille.

Suosittelen ehdottomasti tutustumaan Koiramäen alueeseen ja ottakaa ensi kerralla lasten lisäksi mummut ja vaaritkin mukaan.