keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Messuraportti Porista


Viime viikonloppuna kävin siis Porin piha- ja puutarhamessuilla. Messujen anti ei tietenkään vastannut Helsingin saatikka Tukholman messujen  prameuksia. Joten mielenkiinnolla menin tutkimaan paikallista messutarjontaa.  En odottanutkaan saavani messuilta mitään huippu-super-hyper-mahtavaa- kokemusta, vaan lähdin avoimin mielin kiertelemään messukäytäviä.

Portista päästyäni sisään, vastassa oli muiltakin messuilta tuttu kovaääninen kukkasipulimyyjä Hollannista.  Juu, ei kiitos, en tullut hakemaan kukkasipuleita, vaikka hakusessa olikin begonian mukuloita, jotka löysin myöhemmin Terran osastolta todella edulliseen hintaa 1€/pss, en voinut olla ostamatta.


Yleensä puutarhamessuilla en edes vilkaise koneiden tai moottorilaitteiden perään, mutta jäin kuitenkin jututtamaan robottileikkurin esittelijää. Meillä kun tuota hoidettavaa ruohokenttää  on PALJON ja kahdessa paikassa, niin mielessä on käynyt robotin hankinta.  Sainkin vastaukset askarruttaneisiin kysymyksiini ja samalla osallistuin arvontaan, jossa voi voittaa robotin kuukaudeksi kotiin.  No, isäntä ei vieläkään innostunut robotista, äääh! (hän haluaa ilmeisesti hikoilla ruohonleikkurin kanssa).


Porin kaupugillakin oli oma osasto, jossa projektipäällikkö kertoi Porissa vuonna 2018 pidettävistä asuntomessuista. Oli jännää huomata, että niissäkin puutarha on suuressa roolissa kaupunkiviljelyksen muodossa. Kasvimaa olikin perustettu osastolla trendikkäästi lavoihin.


Lopuksi löysin aivan ihastuttavan osaston nukkekotien harrastajilta. He olivat tuoneet näytille kursseilla rakentamiaan upeita puutarhoja minikoossa, tietenkin. Lumouduin täysin heidän upeisiin taideteoksiinsa, jos niitä siksi voi kutsua.

 
 

Olen itsekin käsityöihminen, joten osaan arvostaa heidän töitään, puhumattakaan kuinka paljon aikaa niiden tekemiseen on mennyt. Heidän kanssan oli mukava jutustella töiden valmistumisprojektista. He olivat pääsääntöisesti tehneet kaiken itse tai käyttäneet kierrätys taikka romua niiden  rakentamiseen. Tästä osasto räpsein paljon kuvia, jos vaikka itsekin joskus innostuisi rakentamaan oman minipuutarhan.



Täytyy todeta, että messut olivat mukavan pienet, kuin riisuttu versio suurmessuista. Aika kului mukavasti, eikä tarvinnut väentungoksessa hikoilla. Sonja Lumpeen esitelmä yrteistä jäi näkemättä, mutta sen sijaan sain hyvät niksit pionien hoidosta toisaalla. Messukaverikseni sain tälläkertaa oman isäni, joka jaksoi kulkea perässäni enimmän aikaa, kunnes hän eksyi "äijien" osastolle ja minä jatkoin matkaani taimipuolelle. Mukaan tarttui muutama yrtti, begonian mukulat sekä huikea elämys minipuutarhoista. Kannatti siis poiketa!

maanantai 18. huhtikuuta 2016

Normaali puutarhurin päivä

 
 
Eilinen päivä täyttyi aamusta iltaan puutarhahommista. Ulkona olikin ankea sateinen ilma, joten sain aikani kulumaan sisähommissa, oli testejä, pesemistä, istututusta, kylvötöitä, askartelua...
 
 Sormeni sain tahrittua mustiksi, mutta tällä kertaa musteella. Innostuin askartelemaan kesäksi nimikylttejä kasvimaatani varten. Yleensä kiireessä tulee iskettyä vain keppejä rivien merkeiksi ja sitten taimien noustessa saakin ihmetellä mitä tulikaan kylvettyä.
 
 
 
Biltemasta tuli joskus hankittua tällaisia puisia sytykkeitä, joita olen käyttänyt merkkitikkuina puutarhassa. Niihin on helppo kirjoittaa tussilla ja eikä haittaa jos ja kun menevät hukkaan kesän aikana. Tänä vuonna innostuin leimailemaan niihin tekstit.
 
 
Sitten siirryin pesupuuhiin. Varastosta löysin läjän likaisia vanhoja muoviruukkuuja, jotka ovat ihan käyttökelpoisia pesun jälkeen. Kohta näitä purkkeja  tarvitaan, kun pääsen jälleen koulimaan venähtäneitä taimiani.
 
 
Testi nro 1 turvepelletti
Pesu-urakan jälkeen palasin siistiin kylvöpuuhaan. Varaston siivouksen yhteydessä löysin ilokseni vanhan turvepelletti- setin kasvihuoneineen, jota en muistanut enään omistavani. Matkan varrella siitä oli hukkunut jo muutama pellettikin,  joten päätin ottaa sen nyt käyttööni. Samalla testaan, miten tällainen pellettisysteemi käytännössä toimii.
 
Testin tulos: Nopeaa, siistiä puuhaa sotkukammoisille! Täytyykin todeta siistin kylvöpuuhan jälkeen, ettei multaa lennellyt joka puolelle eikä sormetkaan suttaantuneet (vaikka se ei minua haittaakaan).
 
 
 Testi nro 2, altakastelumatto.
Päivä jatkui toisen testin merkeissä. Ehdin jo alkuviikosta hankkia tällaisen altakastelumaton, mutta en ehtinyt tutkia sitä sen paremmin, joten iltapäivässäni oli juuri sopiva hetki sen testaukseen. Matosta oli helppo leikata saksilla sopivan kokoinen pala taimilaatikon pohjalle, sitten vain purkit matolle ja vettä perään, helppoa.
 
Testin tulos päivän jälkeen: purkit tasaisen kosteat ja matto sopivan nihkeä. Yhteenvetona totean maton toimivan loistavasti, eikä hintakaan ollut huima (3,50 € Tarhatuote).
 
 
 Iltapäivällä pääsin vielä istutuspuuhiin orvokkien parissa. Nämä keväiset ihanuudet istutin lyhtyjen sisälle suojaan kylmältä, koska öisin saattaa olla vielä koviakin pakkasia.
 
Illalla huomasin vielä eläväni puutarhakuplassani, sillä selailin kirjastosta lainaamiani puutarhakirjoja sohvalla ja haaveilin ruukutuspöydästä.
 
Siis ihan normaalia puutarhurin elämää, vai onko tämä normaalia? Tunne on samanlainen kuin pienenä tyttönä hevoskärpäsen pureman saaneena. Silloin päivät täyttyivät hevosista. Puutarhakuume on kausittaista (onneksi), se nousee aina keväisin, kun ensimmäiset siemenluettelot tipahtelevat postilaatikkoon ja huipentuu loppukesän kukkaloistoon sekä syksyn sadonkorjuuseen.Talven aikana se kytee polttavana odottamassa kevättä.
 
 Olenkin tullut siihen tulokseen, ettei tämä ole vain pureman aikaansaama kuume, vaan tämä on elämäntapa. Elämää tulee seurattua puutarhurin silmin monessa tilanteessa ja paikassa.
Normaalia tai ei, mutta se on ihanaa!
 
Mukavaa viikonalkua muille puutarhahöperöille!
 
 

tiistai 12. huhtikuuta 2016

Keväänmerkkejä pihassa

 
Viime viikonloppu hurahti messuillessa, mutta ehdimme silti tehdä päiväretken mökillemme, jossa sain tehdä nopean puutarhakierroksen kameran kanssa. Viikon aikana oli jälleen tapahtunut paljon muutoksia kevään etenemisessä.
Silmiini osuivat
välittömästi nämä keltaisena hehkuvat leskenlehdet ojanpientareella. Nämä pikkuauringot houkuttelivat myös perhosia ja mehiläisiä luokseen.
 
 
Koekasvatuslaitosta ( se on kumpare, johon olen vuosien varrella istuttanut lahjoitettuja ja ostettuja taimia mielivaltaisesti odottamaan lopullista sijoituspaikkaa) tutkiessani huomasin sinivuokkojenkin jo nousseen maasta kukkiakseen. Toivottavasti ehdin vielä näkemään ne täydessä loistossaan.
 
 
Myös särkynytsydänkin on herännyt ja kasvattanut jo melko paljon lehdistöään, muutaman viikon kuluttua voin ihailla sen ihastuttavia kukkia.
 
 
Yrttimaalla oli vielä hiljaista, mutta ruohosipuli oli nostanut vihreitä piikkejä lehtien suojista.
Flunssan vuoksi suunnitellut puutarhatyöt jäivät vielä odottamaan ensi viikkoa, vaikka mieli teki kovasti mennä kopsuttelemaan haravalla. Mutta onneksi kotoa sisältä löytyy rauhallisia koulintapuuhia, joita voi hieman nuhaisenakin tehdä.
 
Mukavaa alkanutta viikkoa!
 

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Messuilla Helsingissä



Kauan odotettu Helsingin kevätmessut ovat jo takana päin.  Viimeisestä messu kerrastani oli jo kulunut tovi, joten nähtävää ja ihmeteltävää riitti. Messut olivat todella suuret, joten isännällä ja pikkumiehelläkin kului aika mukavasti. He viettivät aikansa oma-kotipuolella sekä luomutorilla syöden maistiaisia. Itse sain rauhassa kierrellä puutarha-aluetta läpi. Yritin aluksi mennä järjestelmällisesti käytäviä pitkin, mutta jossain vaiheessa sekosin ja huomasin haahuilevan ympäri ämpäri epämääräisesti suunnaten aina jotain mielenkiintoista kohden. Ensimmäisessä kuvassa komeilee mangolia, jota oli aivan pakko päästä hipelöimään ja nuuhkimaan. Flunssasta ja nenän tukkoisuudesta huolimatta sain nauttia tästä ihanasta tuoksusta. Tällaisen ihanuuden, kun saisi joskus omaan puutarhaan... Tästä jatkoin seuraavaksi matkaani blogikylään.

 
 
 
 

Suurella mielenkiinnolla kävin ihastelemassa bloggaajien somistamia ihastuttavia kasvihuoneita. Jokainen niistä oli todella erilainen, kuten niiden somistajatkin. Yksi huone oli täynnä ihastuttavia pupuja, toinen huone ihastutti tunnelmallaan, jota koristivat vanhat esineet, kolmannessa huoneessa aisti rauhallisuuden muutamalla sinne asetetulla huonekalulla ja neljännessä huoneessa rehotti taas  runsas romanttisuus. Todella upeita huoneita kaikki neljä!



 Erityisesti yleiskoristeluista mieleen jäi unenomainen lampi sateenvarjoineen ja sadepisaroineen. Se oli todella taidokkaasti suunniteltu ja  toteutettu kokonaisuus, jota moni muukin messuilija ihasteli.


Messuilta jäi käteen ihania tuliaisia, kuten nämä vanhat kasvitaulu kortit. Taito Shop myi näitä ihastuttavia kasvikuvia mm. julisteina, kortteina, servietteinä, pyyheliinoina... Näitä ihanuuksia voi tilata heidät nettisivuilta, itse taidan hankkia vielä suuren pahvisen kukkataulun mökin seinälle.


 
 
Messuilta saa aina hyviä ideoita, kuten tämä upea sohva pöytineen oli hauska ajatus siitä, ettei aina tarvitse ostaa uutta ja kallista. Pöytänä toimi vanha kaapelikela, jakkaroina vanhat puiset pöllit sekä sohva trukkilavoista. Kaunista, eikä vain!
 
 


 
Hauska idea upottaa pienempi ruukku toisen päälle. Ja voiko olla helppohoitoisempi yhdistelmä kasveja , kuin mehitähdet ja maksaruoho. Tätä ideaahan voisi soveltaa istuttamalla kesäkukkia taikka upottamalla vielä kolmannen ruukun pinon päälle.
 
Tällaiseen hotelliin voisi ötökkänä vaikka mennäkin. Hauska idea, jonka toteutus ei maksa paljoa ja lapset varmasti innostuvat rakentelemaan näitä.
 
Tässäkin on hauska idea käyttää suurta lasipurkkia akvaariona.

 

 Messureissu oli mukava, vaikka ajokilometrejä kertyi jonkin verran. Sieltä sain odottamiani ihania ideoita ja kassikaupalla tuliaisia.
 
Tästä se kevät lähtee!

torstai 7. huhtikuuta 2016

Perunan idätystä



Nyt on se aika keväästä, kun puutarhuri laittaa siemenperunat itämään. Laitoin Marjamäen isännän asialle ja hän toikin säkillisen siemenperunoita. Lajikkeena on vanha tuttu ja hyväksi todettu siikli. Perunanviljelys on ollut aina vahvasti mukana puutarhassani, silloin jo, kun aloittelin omaa taivaltani Marjamäen tilalla yli 10 vuotta sitten. Ensitöikseni hain isännän lapion ja kaivoin itselleni pienen ryytimaan, jonne kasvatin ensimmäiset perunani. Vuosi vuodelta kasvimaani laajeni ja laajeni, kunnes lopulta päädyin helppohoitoiseen laatikkoviljelyyn.


Kasvimaani laatikoissa

Käännettäessä vielä historian lehtiä taaksepäin, en yhtään ihmettele, miksi perunan viljelys on lähellä sydäntäni. Lapsuusajan vietin mummulassani, käytännössä perunamaan vieressä. Mummu oli innokas perunanviljelijä vielä vanhanakin. Hän jatkoi viljelystä niin kauan kuin kuokka ja ämpäri pysyivät kädessä, joten viljelyn loppuminen olikin kova paikka hänelle. Sain vierestä seurata mummun touhuja pellolla ja isompana tyttönä osallistuin itsekin pellon hoitoon. Parasta siinä oli tietenkin loppukesä, kun mummun kanssa nostettiin ensimmäisiä uusia perunoita. Omasta maasta nostetut perunat maistuvat edelleen niin hyviltä!

Tutkin hieman enemmän perunankasvatus vinkkejä netistä ja löysin todella kattavan sivun,  Kotipuutarhurin perunaopas  josta löytyy ohjeita perunan viljelykseen idättämisestä alkaen. Itse sain hyviä vinkkejä jo pelkästään idätykseen.
Tässä muutama sieltä poimittu vinkki perunanidätykseen
  • siemenperunat kannattaa hankkia heti huhtikuussa, kun ne saapuvat kauppoihin, jotta pystyt hallitsemaan idätystä
  • pidä perunat kuivassa, kosteassa tilassa niihin kehittyy taudinaiheuttajia
  • lämpötila vaikuttaa itämisnopeuteen (huoneenlämmössä itäminen kestää 2-3 viikkoa, ulkovarastossa jopa 1,5 kuukautta)
  • idätys vaatii PALJON valoa, pimeässä iduista tulee pitkiä ja honteloita

Omat siemenperunat laitoin kahteen hedelmälaatikkoon keittiössä nököttävään kasvihuoneeseen. Siellä ne saavat valoa ja lämpöä, joten parin, kolmen viikon kuluttua olisi tarkoitus laittaa ne maahan, mikäli ilmat suosivat.

Ilokseni huomasin, että pikkumieskin oli kiinnostunut äidin perunoiden idättämisestä, sillä löysin yhden perunan olohuoneemme sohvalta. Ehkä hänelläkin on se geeneissä, äidiltä peritty pottugeeni, heh!
Pikkupuutarhurini "istuttamassa" kevätvuohenjuurta, arvatkaapa olinko juuri kylvänyt tuohon ruusupapua.
Itselleni tuo puutarhaharrastus kumpuaa jo lapsuudesta perunamaan vieressä vietetyistä ajoista. Ja pienessä mielessäni toivonkin, että jälkikasvunikin innostuisi siitä, ainakin merkit ovat lupaavat, kun katselen tätä muutama vuosi sitten otettua keväistä valokuvaa!

maanantai 4. huhtikuuta 2016

Viherkasvi haaste





Viirivehka
Kivipellon Saila haastoi minut viherkasvi-haasteeseen jo kauan aikaa sitten. Haastetta en ole unohtanut, se on tullut aina mieleeni, kun kuljen viherkasvieni ohitse, mutta tässä on ollut sen verran muuta ohjelmaa, että sen työstäminen on vain siirtynyt eteenpäin. Mutta tässä se tulee Saila!


Tällä hetkellä asunnossamme on todella vähän viherkasveja, koska nuorimmaisen opittua liikkumaan, jouduin viemää kasvini mummin hoiviin. Pikkumies tutki kasvejani liian kovakouraisesti, multaa ja lehtisilppua sain imuroida lattioilta päivittäin, joten muutto oli välttämätön.
Mutta pienen tarkistelun jälkeen, huomasin omistavani vielä jotain kasveja.

Ensimmäisessä kuvassa on viirivehka, jonka ostin talvella kukkaistutukseen. Kesäksi se muuttaa pihalle kesäkukkien joukkoon. Se on yksi minun suosikkiviherkasveista, helppohoitoinen ja kaunis myös kukkien kanssa.
 
 
 
Yläpuolella olevassa kuvassa on  tänä vuonna hankitut mehikasvit. Ne ovat aika veikeän näköisiä ja todella helppohoitoisia, en edes muista koska olen kastellut niitä (hups!)
 
Alla olevassa kuvassa on mieheni antama naistenpäiväkukka! Yleensä tai normaalisti miehet tuovat vaimoilleen naistenpäiväksi ihania punaisia ruusuja tai tulppaaneja, mutta minun mieheni tuo jotain todella kummallista, joka on ihan normaalia häneltä. Kasvilla ei ole edes suomenkielistä nimeä, joten minulla ei ole mitään hajua mikä se on. Google kyllä löysi nimen perusteella joitain englanninkielisiä sivuja, mutta en jaksanut paneutua asiaan sen enempää.


Syngonanthus ´Mikado`
 
Seuraavat kasvit löytyvät siis Mummilasta, ne muuttavat  vielä takaisin kotiin, kunhan pikkumies on hieman rauhoittunut. Toinen lempikasveistani on traakkipuu.  Se on kulkenut mukanani jo reilu 10 vuoden ajan. Ostin sen ensimmäisenä kasvina yhteiseen asuntoomme ja sieltä se muutti kanssamme nykyiseen kotiimme . Se taitaa ollakin vanhin elossa oleva kasvi kokoelmassani.

Traakkipuu
 
Seuraavassa, hieman epäselvässä kuvassa on limoviikuna ja unelma kiipeilemässä sen oksilla. Tähän ruukkuun istutin vielä muistaakseni kahvipensasta, mutta se näivettyi jossain vaiheessa pois. Näillä kasveilla ei ole sen suurempaa tarinaa takanaan, kuten seuraavalla kasvilla, jonka olen pelastanut roskiksesta (myönnetään, että sitäkin olen harrastanut).  

Limoviikuna ja unelma
 
 
 
 
 

 
Tämä traakkipuun yksilö oli siis päätymässä kaatopaikalle, mutta päätin pelastaa sen ja antaa vielä mahdollisuuden parempaan elämään. Ja ilokseni se on kasvanut hyvin, ilman mitään suurempia hoitotoimenpiteitä.
 
 
Tässä ne sitten oli. Nyt sen tajuan, että kasvit ovat olleet lähes aina lähelläni. Muistan vielä ajan lapsuudestani, kun huoneeni ikkunalauta oli täynnä kaktuksia. Sekä ajan ennen lapsia, kun  olohuoneemme muistutti viidakkoa. Tällä hetkellä viherkasveja ei oikeastaan ole, mutta kasvihuone sen sijaan koristaa keittiötämme. Joka ihme kyllä on saanut olla rauhassa!
 
Tämä haaste oli ihan hauska tehdä ja olihan tästä jotain hyötyäkin, sillä huomasin, että viherkasvit tarvitsevat välittömästi pientä keväthuoltoa. Joten ilmojen lämmetessä vien ne pihalle ja suihkuttelen niitä sekä vaihdan uudet mullat ruukkuihin, jotta saan nauttia niistä vielä pitkään!
 
 
Laitan viherkasvihaasteen eteenpäin Ruusunmekolle!


perjantai 1. huhtikuuta 2016

Huhtikuussa

Huhtikuussa



Puutarhassa

  • nyt on viimeinen hetki, ellei jo liian myöhäistä peittää havukasvit, jäinen maa ja auringonpaiste ovat vaarallinen yhdistelmä nuorille havupuille.
  • siivoa puutarhavaja, kellari tai varasto, pienen inventaarion jälkeen olet selvillä mitä tarvitsee vielä hankkia kevääksi; ruukkuja, työkaluja, lannoitteita yms.
  • huolla ruohonleikkuri, pese, tarkista terät, vaihda öljyt, tulppa, suodattimet tai kokeile lähteekö se edes käyntiin. Huollettu ja  toimiva leikkuri on mukava ottaa käyttöön, kun sen aika on.
  • leikkaa pensaita sekä puita, leikkaus pitää suorittaa ennen silmujen avautumista
  • levitä kevätruiskute hedelmäpuille, ruiskuta puut leudolla ilmalla ennen silmujen puhkeamista
  • tee keväthuolto kasvihuoneelle; pese lasit, poista kuolleet kasvit, vaihda tarvittaessa mullat, laita kaikki valmiiksi odottamaan kevään ensimmäisiä asukkeja varten
  • siisti pihaa, kerää lumen alta paljastuneet roskat pois, nurmikon kuivahtaessa voit haravoida nurmialueita kevyesti.
  • Seuraile kevään etenemistä, lintujen kevätmuuttoa sekä pesäpuuhia, tarkkaile milloin ensimmäiset kukat avautuvat leskenlehtiin taikka lumikelloihin.



Sisällä

  • aloita tai jatka esikasvatusta, nyt on aika laittaa tomaatit, yrtit, samettikukat ym. multaan. Lue siemenpussista esikasvatusajat sekä muut ohjeet huolella
  • aloita sisäkasvien lannoitus. Mikäli vaihdoit mullat viime kuussa, aloita varovaisesti lisälannoitus.
  • hanki tai tee itse taimipotteja, sanomalehdestä, jugurttipurkeista tai maitotölkeistä, sillä kohta purkkeja tarvitaan paljon koulinnan vuoksi


Muualla


  • Nyt on se aika vuodesta, kun ympäri Suomea on puutarha-alan messuja. Ota kaveri kainaloon ja viettäkää mukava päivä messuilla. Siellä saat uusia ideoita puutarhaan ja muista hyödyntää mahtavat messutarjoukset. Äläkä unohda kameraa kotiin!

 
Vedä välillä happea, vaikka tämä on kiireisin kuukausi puutarhureille, niin puuhaile omaan tahtiin nauttien omista tekemisistäsi puutarhassa, äläkä stressaa!