Kierros Kirjurinluodolla

Viime viikolla kävimme Porin Kirjurinluodolla, josta löytyy tekemistä ja nähtävää koko perheelle. Lapset menivät juoksujalkaa leikkimään Pelle Hermannin puistoon, joka on todella iso ja ainutlaatuinen leikkipaikka lapsille. Minä puolestani suuntasin tien toiselle puolelle Vihertietokeskuksen näytemaille katsomaan mitä kaikkea sieltä jo löytyy. Ensimmäisessä kuvassa on upean värinen jalokurjenpolvi, löysin tältä alueelta todella paljon kurjenpolvilajikkeita, viidennen lajin jälkeen menin laskuissa jo sekaisin.

Alueella on paljon suuria näytemaita, joissa on runsas valikoima erilaisia perennoja.

No, ehkäpä nämä pionit olivat se suurin  syy miksi halusin tulla tänne katselemaan. Mutta harmikseni olin liian aikaisin liikkeellä, nämä ihanuudet olivat vielä nupussa.

Tai osa olikin jo tiputtamassa kukkineita terälehtiään. Mutta tällainen pitkä rivistö pioneja on jo nuppusenakin melko vaikuttava näky, voin jo silmissäni nähdä tämän penkin täydessä kukassa, voih.

Yksi ainoa kaunotar oli avautunut tässä toisessa penkissä. Mahtavan kokoinen kukinto upeassa värissä.

Muut pionit ympärillä olivat vielä tiukasti nupussa.

Tulenkin tänne Vihertietokeskuksen näytemaille muutaman kerran kesässä ihastelemaan ja toisaalta opettelemaan kasvien tunnistamista. Nimittäin jokaisen kasvin vierestä löytyy selkeä nimitaulu latinaksi ja suomeksi.  Täältä saa myös hyviä vinkkeä, jos jonkin kasvin hankkiminen mietityttää.  Toisin sanoen täältä löytyy vastaukset kysymyksiin miten jokin kasvi kasvaa, kuinka korkeaksi, minkä väriset kukat puhkeaa tai milloin se kukkii.

Nyt olin katsomassa alkukesän kukkijoita, joita kaipaisin omaankin puutarhaan. Ja löysinkin tämän upean mooseksen palavanpensaan, joka kukki täydessä vauhdissa. En olekaan ennen tiennyt sen kukkivan näin alkukesästä, joten taas tuli opittua jotain uutta tälläkin reissulla.

Tällä kertaa penkit olivat tyhjillään ihailijoista. Kesäisin ne ovat usein varattuina vierailijoista. Istumapaikkoja löytyy toki runsaasti, joten tätä upeaa aluetta voi ihailla monesta suunnasta.

 

Kuten tämän pihlajan alta löytyi hieman erikoisempi levähdyspaikka kivipenkkeineen

Vihertietokeskuksen sisäpihalle en valitettavasti päässyt kiertelemään yksityistilaisuuden vuoksi. Siellä on viidakkomainen sisäpiha upeine pergolarakennuksineen, ehkä palaan sinne myöhemmin kesällä, kun itse keskuskin on avoinna. Mutta sen vierestä löysin uuden kompostointipuiston. Sen avajaisia vietettiin pari viikkoa sitten, harmikseni en päässyt silloin paikalle. Alue näytti mielenkiintoiselta, pitänee palata myös tänne myöhemmin sen ollessa avoinna yleisölle.

Perennojen lisäksi alueelta löytyy paljon erikoisia puulajeja, kuten kuvassa oleva lehmus. Kiinnitin huomioita sen erikoisiin lehtiin. Puun juurelta löysin ilokseni nimikyltin, joka kertoi puun olevan liuslalehtilehmus, aivan uusi tuttavuus jälleen.

Kyynelkoivu olikin jo vanha tuttu, mutta näin hyvin hoidettua koivua en ole ennen tavannutkaan.

Taas sain uutta innostusta omaan puutahaani tältä reissulta ja löysin muutaman kauniin alkukesän kukkijankin, jotka voisivat kasvaa omassakin pihassa. Tänne pitää palata vielä tänä kesänä, paremman ajan kanssa. Paljon jäi vielä näkemättä, sillä alue on todella suuri, mutta kärryissä oleva pikkumies näytti jo kyllästymisen merkkejä, joten oli aika palata tien toiselle puolelle leikkimään muiden kanssa.

No, emme me näiden kanssa kuitenkaan leikkineet. Puiston viereen oli tuotu jälleen joka vuotiset kesäasukit, tällä kertaa laamoja. Hauskan näköisiä kavereita, ainakin pikkumies sai nauruhepulin nähdessään nämä veitikat.

Pelle Hermannin puistossa on yleensä paljon leikkijöitä, mutta pikkuinen sadekuuro pelästytti ihmiset koteihinsa ja saimme leikkiä lähes tyhjässä leikkipuistossa. Pikkumies juoksenteli ainoastaan tällä kuvan pikkuisten alueella, onnekseni minun ei tarvinnut juosta sen perässä koko laajaa aluetta ristiin rastiin.

Täällä saa ajan kulumaan todella nopeasti, emme ehtineet edes käydä kurkkaamassa lintuhäkkien asukkeja, liikenne puistoa taikka Angry Birds aluetta, ne jääkin ensikertaan, jolloin otamme eväiden lisäksi paljon aikaa mukaan. Suosittelenkin vierailua Porin Kirjurinluodossa, josta löytyy katseltavaa puutarhaihmisille, paljon puuhattavaa lapsille sekä upeita kävelyreittejä jokimaisemassa vaikkapa karvakuonon kanssa.

Tämä vuosi on muutenkin kulunut nopeasti, ajatella kohta vietetään jo juhannusta ja illat alkavat piementymään. Juuri kun olen tottunut näihin ihaniin valoisiin öihin...