keskiviikko 20. helmikuuta 2019

Inspiraatiota vihanneksista


Olen jo muutaman vuoden innokkaana seurannut vuoden vihanneksen valintaa, joka paljastetaan yleensä vuoden vaihteen aikaan. Vuoden vihannes innostaa maistelemaan ja kokeilemaan kyseistä vihannesta keittiössä eri reseptien muodossa. Viime vuosina olen innostunut kokeilemaan sitä myös kasvimaan puolella, itse asiassa se määrittelee suuresti, mihin vihannekseen panostan kyseisenä kasvukautena. Mielenkiinnolla odotan tämän vuoden kasvukautta nyt juurikkaiden parissa, joka on siis vuoden 2019 vihannes. Joka vuosi laitan rivin taikka pari punajuurikkaita, mutta tänä vuonna annan sille paljon tilaa keittiöpuutarhastani eri lajikkeiden muodossa. Siemenluetteloista olen jo tutkinut erilaisia lajikkeita ja täytyy myöntää, että paljon on vielä kokematta.
 
 
Tutkiessani juurikkaiden Beta- sukua, huomasin  myös lehtimangoldienkin kuuluvan tähän perheeseen. Tätäkin olen kasvatellut aiemminkin, mutta tänä vuonna kasvatankin punaruotisen lajikkeen kaveriksi myös muitakin lajikkeita. Vuoden vihanneksen parissa on mielenkiintoista haastaa itsensä niin puutarhan kuin keittiönkin puolella. Itse asiassa uudet juurikas-reseptit ovat enemmän kuin tervetullutta, se on vihannes jonka kokkaaminen on tällä kertaa minulle vaikeampaa, kuin kasvattaminen. Mutta innolla odotan jo tulevaa juurikas-vuotta, jonka ajattelin aloittaa jo lähipäivinä kylvämällä punajuuren siemeniä. Sadonkorjuuseen aion päästä jo muutaman päivän päästä, sillä tämä koekasvatus syödään jo verso-vaiheessa salaattina.
 
Yin Yang -papu
 
Viime vuoden vihannes papu, kuljetti minut papujen maailmaan. Pelkästään lajien kirjo sai minut jo hämmästymään. Itse asiassa jouduin jopa valitsemaan suuresta valikoimasta mielenkiintoisimmat, sillä lajien määrä oli todella suuri.
 

Borlotti- papu
 
En voinut uskoa, miten kauniita pavutkin olla. Sadonkorjuun aikaan olikin jännittävää avata palkoja ja tutkia, mitä sieltä löytyisi. Olikin virkistävää kokeilla jotain ihan uutta perinteisten pensaspapujen rinnalle. Tästäkin kokeilusta jäi muutama lajike, joita on kasvatettava myös tänäkin vuonna.
 
Lähipäivinä suuntaan siis siemenkaupoille ja valitsen tulevan kasvukauden juurikaslajikkeet kasvatukseen. Ehkäpä eniten toivon löytäväni jonkin hyvän reseptin, joka voisi jäädä ihan pysyvästi käyttöön keittiön puolella. Ensi kesänä on siis luvassa jälleen mielenkiintoisia puuhia vuoden vihanneksen parissa.
 
 
 
 
 
Mari Marjamäki 

maanantai 11. helmikuuta 2019

Kevättä kohden

 
Heippa jälleen! Puutarhurin blogissa on ollut hiljaista jo pidemmän aikaa. Mutta nyt on sen aika herätä talviunesta ja virittäytyä kevään odotukseen. Monissa blogeissa jo odotellaan kovin kevättä ja innokkaimmat ovat  kylväneet ensimmäiset siemenet multiin. Ja niin myös täälläkin odotellaan malttamattomina kevään tuloa ja ensimmäisiä kylvöksiä.


 
Virittäydyn odotukseen viime kesäisillä kuvilla puutarhastani. Se luo hieman toivoa näiden hankien keskeltä, joiden sulaminen tuntuu kestävän ikuisuuksia. Toisaalta, viime päivinä on ihan oikeasti tuntunut siltä, että ollaan menossa kevättä kohden. Ränneistä tippuu vettä ja kulkuväylät muuttuneet lumen sijasta sohjoksi, tätä ollaan niin odotettu.

 
Yksi selvä keväänmerkki on kauppoihin ilmestyneet siemenhyllyt. Varovasti olen tutkinut niiden valikoimaa, löytyisikö jotain ihania uutuuksia. Mutta ennen suurempia hankintoja on tehtävä siemenlaatikon siivous ja jonkin asteen kylvösuunnitelma.
 
 
Toinen selvä keväänmerkki on tulppaanit. Ne oikeastaan aloittavat kevään odotuksen ja kuuluvat olennaisesti tähän lopputalveen. Kannan näitä kotiini, jotta voin lumoutua niiden kauneudesta ja unohtaa edes hetkeksi jättimäiset lumihanget.
Päivien pidentyessä, tunnen itseni jälleen energisemmäksi ja tuntuisi kuin päiviin olisi tullut muutama lisätunti. Sen vuoksi aikaa on jäänyt haaveiluun ja suunniteluun. Suurempia linjauksia olen raapustellut paperille saakka, nähtäväksi jää, mikä niistä toteutuu. En ota niistä kuitenkaan suurempaa painetta, tehdään se mikä jaksetaan ja jatketaan sitten ensi vuonna.
 
 
 
 
Vaikka mieli laukkaa jo pitkällä kesässä, pitää ottaa silti ihan rauhassa ja ottaa ilo irti loppu talvesta. Ties milloin saadaan seuraavaksi nauttia satumaisen kauniista lumen ihmemaasta.
 
 
Mukavaa alkanutta helmikuuta
 
 
 
 
 
 
Mari Marjamäki