torstai 22. marraskuuta 2018

Viimeiset sadonkorjuut

 
 

Lämpimien ilmojen ansiosta me puutarhurit olemme saaneet hieman jatkoaikaa puutarhan puolella. Olen pyrkinyt ottamaan kaiken mahdollisen hyödyn irti tästä lämpimästä talvesta. Olen kitkenyt, kääntänyt maata, pessyt ruukkuja, siivonnut ja tehnyt mahdollisimman paljon niitä töitä, jotka odottaisivat normaalisti minua keväällä. Näin ollen uusi kausi on helpompi aloittaa kaiken tohinan keskellä. Myös jouluisia valmisteluja on ollut mukava puuhailla ulkona, ilman että sormet ovat kylmästä kankeat.
 
 
Kaiken tämän puuhailun lomassa nostin maasta maa-artisokan sadon. Maa-artisokka on viimeisin, mutta ei kuitenkaan arvoltaan vähäisin kasvi, jonka sato valmistuu myöhään syksyllä. Viime vuodesta viisaampana nostin sadon ennen kuin maa oli jäässä, jolloin sadonkorjuu on huomattavasti helpompaa. Maa-artisokan kasvatus on todella helppoa, mutta siitäkin huolimatta ensimmäinen vuosi oli harjoittelua. Nyt toisena vuotena osasin kasvattaa ja hyödyntää sitä keittiönkin puolella paremmin. Ehkäpä kolmantena vuotena olen jo täysin oppinut 😊.
 
 

Pienestä tilasta huolimatta maa-artisokka tuotti satoa todella hyvin, ehkäpä ylituotannoksi asti. Itse asiassa olin hieman pulassa niiden kanssa, sillä ne eivät kestä kauaa varastointia, joten ne oli saatava nopeasti käytetyksi. Muistin aiemmin kesällä käydyn keskustelun työkaverin kanssa, jolloin hän kertoi syöneensä ravintolassa ihan mielettömän hyvää maa-artisokka keittoa.
 
 
Pienen googlettamisen jälkeen löysin helpon ja herkullisen reseptin keitosta, jota oli ihan pakko kokeilla. Ja täytyy myöntää, että samettinen keitto oli myös minunkin mieleeni. Ilahdutin myös työkaveriani viemällä hänelle pussillisen sokkia kiitoksena reseptivinkistä.
 
 

Tämä auringonkukan sukulainen on tutustumisen arvoinen kasvi. Luulen että se on löytänyt puutarhastani paikan, joka on ja pysyy ikuisesti. Ja täytyy myöntää, että maa-artisokan korkea kasvutapa ja keltainen kukka korvaavat mainiosti auringonkukan kasvattamisen pienessä hyöytarhassani.
 
 
Korjattuani sadon muokkasin maan uudelleen jättäen maahan muutaman sokan ensivuodeksi kasvamaan. Voiko olla helpompaa kasvia? Ja vuoden päästä pääsen taas herkuttelemaan tällä hyötytarhani erikoisella kasvilla. Jotta odotus ei kävisi liian pitkäksi, pakastin muutaman pussukan valmista sosetta talven varalle, joista saa valmistettua nopeasti herkullista keittoa.
Olisiko sadonkorjuu nyt suoritettu tältä vuodelta, vai löytyyköhän puutarhasta vieläkin jotain kerättävää?
 
 
Mukavaa marraskuuta!
 
 
 
Mari Marjamäki