keskiviikko 30. toukokuuta 2018

Mykorritsaa tomaateille

 

 * blogiyhteistyö Hong Kong Suomi
 
 
Kevät on nyt edennyt siihen pisteeseen, että tomaatin taimet muuttivat kasvihuoneeseeni jo toukokuun puolella, kiitos lämpimän kevään. Toivon mukaan lämpö jatkuu ja päästään nauttimaan kasvihuoneiden sadosta ennätysajassa. Tänä vuonna tomaatin kasvatus onnistui täydellisesti, vaikka valmistauduin henkisesti ostamaan valmiit taimet puutarhamyymälästä. Kylvin vain kahta lajiketta, hyväksi todettua `Gardener´s delight` -kirsikkatomaattia sekä `Olivade F1 `-tomaattia, jonka maku on minulle vielä arvoitus.
 Istutuksen yhteydessä päätin kokeilla nyt ensi kertaa Hong Kongin puutarhamyymälässä myytävää Tarhurin mycorizzaa, joka on elävää mykoritsarihmastoa. Puiden ja sienten yhteistyöstä olen tiennyt jo kouluajoilta, mutta sen merkitys on suurempi, mitä olen kuvitellutkaan niin kotipuutarhassakin. Luontaisesti mykorritsasienet ovat maaperässä valmiina, mutta kasvatettavan kasvin kohdalla sitä on lisättävä itse.  Mykorritsa elää kasvin juurissa niin kauan kuin itse kasvikin,  luovuttaen kasville vettä ja ravinteita saadakseen palkaksi sokereita, ihan hyvä diili.


Mykorritsa kasvattaa kasveille suuret vahvat juuret, joka vahvistaa luonnollisesti myös kasvua. Kasvihuoneessa tomaateillani on ääriolosuhteet, joten vahvat, terveet juuret auttavat niitä selviytymään stressaavista olosuhteista. Kasvitaudit ovat ehkäpä pelätyimpiä vieraita, mitä  en toivoisi saapuvaksi kasvihuoneeseeni, onneksi sienijuuri suojaa kasveja myös ikäviltä kasvitaudeilta.
 

Mykorritsan lisääminen oli helppoa heti istutusvaiheessa. Sekoitin sitä  istutuskuoppaan ennen taimen istuttamista, annosteluohjeena oli 1 tl / 1 multalitra. Käytössäni oli 7 litran muoviämpärit, joten yhdestä pakkauksesta riitti todella moneen ruukkuun. Mykorritsaa voi myöskin lisätä jo valmiiksi istutetuille kasveille kairaamalla esim. tikulla multaan syvän kuopan lähelle juuria, johon tiputtaa mykorritsarakeita.
 
Vielä muutama vuosi sitten mykorritsa oli vieras käsite kotipuutarhassa, tai ainakin minulle. Nyt se on tullut jo tutuksi kotipuutarhureille multien ja lannoitteiden yhteydessä. Ehkäpä hyvä kylvöonneni johtuikin kylvömullasta, johon oli lisätty valmiiksi juuri mykorritsaa. Luulen, että se oli ainakin yksi osatekijä. Harmillisesti pari tomaattia jäivät ilman mykorritsaa, mutta toisaalta nyt onkin mielenkiintoista seurata, huomaanko kasvussa joitain eroavaisuuksia, sekä sadon määrässä. Innostuin tästä kuitenkin niinkin paljon, että taidan lisätä tätä vielä kesäkukkaruukkuihinkin varmistaakseni hyvän kukinnan.
 
 Oletko sinä jo kokeillut mykorritsaa?
 
 
*kaupallinen yhteistyö Hong Kong Suomi 
 
 
 
 
 
Mari Marjamäki
 
 




sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Leikkaus-kierroksella

 
*Blogiyhteistyö Hong Kong Suomi
 

Kevään lämpöaalto herätti puutarhan pikavauhdilla eloon. En ole millään pysynyt sen tahdissa mukana, joka päivä putkahtelee uusia ihania kevään merkkejä ihmeteltäväksi, puhumattakaan puutarhassa tehtävistä puuhista. Yritän parhaani mukaan tehdä ne kiireisimmät puuhat alta pois, ennen kuin on liian myöhäistä. Yksi niistä on leikkaaminen.
 
Leikkausten kanssa meinasi tulla hoppu, auringon lämpö oli herättänyt pensaiden silmut jo lähes lehtiasteelle. Aloitin leikkausurakan marjapensaista, näistä oli mukava aloittaa, sillä halusin säästää piikkisimmän leikkauksen viimeisimmäksi. Leikkaan vuosittain marjapensaista vanhimmat ja lyijykynää ohuemmat oksat pois, jättäen n. 20-30 tervettä oksaa. Näin vältyn alas leikkaukselta ja pensaat tuottavat paljon marjoja.
Omenapuun leikkauksessa meinaa mennä joka kerta sormi suuhun. Pyörein puun ympärillä hetken aikaa ennen kuin uskalsin aloittaa leikkaamisen. Samalla yritin muistella leikkauksen perussääntöjä, joita kerrattiin ViherMestarin kursseilla. Yksi niistä on pääoksien hahmottaminen ja niille tilaa antaminen leikkaamalla. Tämän ohjeen avulla leikkaussuunnitelman laatiminen onnistuu helposti. Siitä huolimatta, omenapuun leikkauksessa aikaa tuhraantuu enemmänkin miettimiseen saatikka leikkaamiseen. Toisaalta leikkausprojekti on päättymätön, leikkaamista pitää suunnitella jopa vuosia eteenpäin.
 
Leikkaus-kierroksen päätepisteenä oli ränsistynyt ruusupensas. Sen kanssa ei onneksi tarvinnut tehdä suurempiä leikkaussuunnitelmia, kunhan antoi mennä vain. Ruusupensaan alasleikkaus tosin tuotti lisäpuuhia, sillä kalkkikivistä koottu aita oli osin kaatunut ja penkki tarvitsi vielä kitkentää ja uutta multaakin. Ne saivat odottaa seuraavaan mökkireissuun.

Leikkauskierroksellani kokeilin nyt ensi kertaa Gardenan puutarhasaksia, jotka löytyivät Hong Kong puutarhamyymälän valikoimista. Valitsin käyttööni setin jossa on kohtalaisen kokoiset raivaussakset ja pienemmät sekatöörit. Täytyy myöntää, että setti oli todella näppärä. Raivaussaksilla sain leikattua helposti paksujakin omenapuun oksia ja pienillä saksilla napsein oksia paikoista, joihin isoilla saksilla olisi ollut vaikea päästä. Nämä sekatöörit päätyivät kitkentä-ämpäriini säilytykseen, jolloin ne ovat aina mukana muiden välineiden kanssa puutarhakierroksilla. Ostopäätöstä helpotti pitkä takuuaika, 25 vuoden takuu kuulosti todella vaikuttavalta, toivon mukaan sakset ovat vielä silloinkin ahkerassa käytössä.


Hong Kongissa on laaja valikoima muitakin Gardenan puutarhasaksia. Saksia löytyy jokaiseen lähtöön, raivaussaksia, pensassaksia, ruohosaksia, sekatöörejä, kaikkea mitä nyt puutarhassa voikaan tarvita. Gardenan tuotteet vaikuttavat laadukkailta, hyvin sunnitelluilta, eikä hintakaan tunnu kovinkaan korkealta. Vaadin työvälineiltä laatua, niiden on kestettävä raakaa työntekoa. Mikään ei ole raivostuttavampaa kuin kesken projektin rikkoontunut työkalu. Ensi tuntuman jälkeen tiesin, että nämä tulevat olemaan vuosia työkavereina puutarhassani.
 

 
Gardenan tuoteperheestä löytyy myös muitakin puutarhavälineitä. Itse olen tykästynyt tähän kombi-sarjaan, jonka työvälineet voi liittää helposti vaihtovarteen. Sarjasta löytyy kaikenlaisia työvälineitä puutarhaan haravoista haroihin. Näppärä keksinnön ansiosta, välineiden säilyttäminen ei vie suurta tilaa varastosta.
Varastosta puheenollen, sekin kaipaisi kipeästi kevätsiivousta, mutta se saa nyt odottaa sadekelejä, jolloin pihalla puuhaaminen ei tunnut niin houkuttelevalta. Nyt kun leikkausurakka on ohitse voinkin suunnata muihin puuhiin. Kasvimaa odottaa jo kylväjää ja kasvihuonekin pitäisi laittaa kuntoon asukkaita varten. Tuntuu, että tehtävälista vain kasvaa kasvamistaan. Liian kuumat päivät tosin hidastivat hieman tahtia, joten piti keksiä välissä jotain leppoisia puuhia, kuten pelargonien ruukusta. Tässäkin olen hieman myöhässä, sillä osa pelakuista oli jo ehtinyt kasvattaa ihania kukkia.

 
 Nyt malttamattomana odotan  jo seuraavaa mökkireissua, jolloin, pääsen tosi toimiin hyötytarhan puolella.
Tämä on kyllä ihmisen parasta aikaa!



Aurinkoisia toukokuun päiviä sinulle!


 
 
*Kaupallinen yhteistyö Hong Kong Suomi
 
 
 
Mari Marjamäki




maanantai 7. toukokuuta 2018

Pyörähdys Porin messuilla

 Pari viikkoa sitten pyörähdin Porin messuilla, jotka koostuivat puutarhasta ja rakentamisesta. Halli oli täynnä erilaisia osastoja makeisista traktoreihin ja kaikkea siltä väliltä.  En ehtinyt tutustumaan messuohjelmaan etukäteen, joten lähdin kiertelemään messuhallia avoimin mielin, näin ollen luvassa oli mukavia yllätyksiä. Tervetuloa mukaan nopealle messukierrokselle!
 
 
Messut painottuivat selvästi rakentamiseen ja sisustamiseen, joten jouduin jopa hieman haeskelemaan itseäni kiinnostavia osastoja. Sisustuskorttelissa sen sijaan riitti katseltavaa, johon sisustussuunnittelijat olivat somistaneet erilaisia tiloja kylpyhuoneista olohuoneisiin.
 
 Joukossa oli myös yksi puutarhasuunnittelija, jonka huonetta jäin ihastelemaan jokisikin aikaa. Puutarhahuoneesta löytyi mielenkiintoisia kasveja, kuten nurkassa seisova persikkapuu, joka oli juuri avaamassa ihastuttavia vaaleanpunaisia kukkiaan.
 Messut tarjosivat jonkin verran uusia tuttavuuksia ja olihan joukossa jotain tuttuakin. Lapsia kiinnosti kovasti s-ryhmän robotti, joka osasi puhua ja liikkua myös kukkasipulien ympärillä näytti olevan tuttuun tapaan kuhinaa.
Itseäni kiinnosti pienet osastot joissa yrittäjät myivät oman puutarhansa tuotantoa. Näistä kojuista ostin erikoisempia yrttejä, joita ei tavallisesti näe isoissa puutarhamyymälöissä. Kuolemattomuuden yrtti kuulosti niin mielenkiintoiselta ja helpolta kasvattaa, joten olihan sitä pakko kokeilla, jospa se toimisi tai antaisi edes muutaman lisävuoden. Tarjolla oli myös mitä erikoisempia minttuja. Itse tykästyin mandariiniminttuun, jonka lehtiä hankaamalla syntyi oikeasti mandariinia muistuttava tuoksu. Myös punertava villibasilika näytti ihanalta uutuudelta, joka oli ihan pakko saada.
Ehkäpä kiinnostavin pöytä löytyi pelargoniyhdistykseltä, josta löytyi mitä erikoisempia pelargoneja. Tällä osastolla olisin voinut viettää loppu päivän jutellessa Aulin kanssa pelargoneista. Jännä juttu, miten "mitään sanomattoman" näköinen villipelargoni tuntuu paljon mielenkiintoisemmalta kuin tavallinen näyttävästi kukkiva kotipelargoni. Tältä osastolta haalein omaan kokoelmaani Aulin omia pistokas ja siemenlisättyjä pelargoneja. Uusia tuttavuuksia kaikki, jotka lähtivät uuteen kotiin, Pelargonium papilionaceum, suurilehtisin pelargoni, josta voi kasvaa 1,5-2 metriä korkea pensas, Pelargonium radens,  hurmasi tuoksullaan, sekä vaaleanpunaisilla  kukillaan sekä kaikkien kotipelargonien äti Pelargonium Zonale.
 
Tuliaisten lisäksi sain häneltä hyviä kasvatus-vinkkejä pelargonien suhteen, joita löytyy myös Neiti Pelekuun Facebook-sivuilta.  Aulilla on myös oma lahja/sisustuskauppa Porissa, jossa on myynnissä myös näitä erikoisempia pelargoni-lajikkeita. Luulen, että palaan häneen putiikkiinsa uudelleen vielä lähiaikoina. Mikäli ensi kesänä suunnitelmissa on Porin asuntomessut taikka Jazzit, kannattaa samalla poiketa Aulin liikkeessä tutustumassa ihaniin pelargoneihin tai jutustelemassa pelargoneista, hän tietää niistä varmasti kaiken.
 
Messut tarjosivat paljon nähtävää, onneksi joukossa oli muutama osasto ylitse muiden, joista löytyi myös kotiin vietävääkin. Reilun tunnin jälkeen poistuin messuhallista kassit täynnä tuliaisia ja mielessä muutama uusi ideakin, voiko enempää siis toivoa.
 
 
Aurinkoista alkanutta viikkoa!
 
 
 
Mari Marjamäki