Normaali puutarhurin päivä

 

 

Eilinen päivä täyttyi aamusta iltaan puutarhahommista. Ulkona olikin ankea sateinen ilma, joten sain aikani kulumaan sisähommissa, oli testejä, pesemistä, istututusta, kylvötöitä, askartelua...

 

 Sormeni sain tahrittua mustiksi, mutta tällä kertaa musteella. Innostuin askartelemaan kesäksi nimikylttejä kasvimaatani varten. Yleensä kiireessä tulee iskettyä vain keppejä rivien merkeiksi ja sitten taimien noustessa saakin ihmetellä mitä tulikaan kylvettyä.

 

 

 

Biltemasta tuli joskus hankittua tällaisia puisia sytykkeitä, joita olen käyttänyt merkkitikkuina puutarhassa. Niihin on helppo kirjoittaa tussilla ja eikä haittaa jos ja kun menevät hukkaan kesän aikana. Tänä vuonna innostuin leimailemaan niihin tekstit.

 

 

Sitten siirryin pesupuuhiin. Varastosta löysin läjän likaisia vanhoja muoviruukkuuja, jotka ovat ihan käyttökelpoisia pesun jälkeen. Kohta näitä purkkeja  tarvitaan, kun pääsen jälleen koulimaan venähtäneitä taimiani.

 

 

Testi nro 1 turvepelletti

Pesu-urakan jälkeen palasin siistiin kylvöpuuhaan. Varaston siivouksen yhteydessä löysin ilokseni vanhan turvepelletti- setin kasvihuoneineen, jota en muistanut enään omistavani. Matkan varrella siitä oli hukkunut jo muutama pellettikin,  joten päätin ottaa sen nyt käyttööni. Samalla testaan, miten tällainen pellettisysteemi käytännössä toimii.

 

Testin tulos: Nopeaa, siistiä puuhaa sotkukammoisille! Täytyykin todeta siistin kylvöpuuhan jälkeen, ettei multaa lennellyt joka puolelle eikä sormetkaan suttaantuneet (vaikka se ei minua haittaakaan).

 

 

 Testi nro 2, altakastelumatto.

Päivä jatkui toisen testin merkeissä. Ehdin jo alkuviikosta hankkia tällaisen altakastelumaton, mutta en ehtinyt tutkia sitä sen paremmin, joten iltapäivässäni oli juuri sopiva hetki sen testaukseen. Matosta oli helppo leikata saksilla sopivan kokoinen pala taimilaatikon pohjalle, sitten vain purkit matolle ja vettä perään, helppoa.

 

Testin tulos päivän jälkeen: purkit tasaisen kosteat ja matto sopivan nihkeä. Yhteenvetona totean maton toimivan loistavasti, eikä hintakaan ollut huima (3,50 € Tarhatuote).

 

 

 Iltapäivällä pääsin vielä istutuspuuhiin orvokkien parissa. Nämä keväiset ihanuudet istutin lyhtyjen sisälle suojaan kylmältä, koska öisin saattaa olla vielä koviakin pakkasia.

 

Illalla huomasin vielä eläväni puutarhakuplassani, sillä selailin kirjastosta lainaamiani puutarhakirjoja sohvalla ja haaveilin ruukutuspöydästä.

 

Siis ihan normaalia puutarhurin elämää, vai onko tämä normaalia? Tunne on samanlainen kuin pienenä tyttönä hevoskärpäsen pureman saaneena. Silloin päivät täyttyivät hevosista. Puutarhakuume on kausittaista (onneksi), se nousee aina keväisin, kun ensimmäiset siemenluettelot tipahtelevat postilaatikkoon ja huipentuu loppukesän kukkaloistoon sekä syksyn sadonkorjuuseen.Talven aikana se kytee polttavana odottamassa kevättä.

 

 Olenkin tullut siihen tulokseen, ettei tämä ole vain pureman aikaansaama kuume, vaan tämä on elämäntapa. Elämää tulee seurattua puutarhurin silmin monessa tilanteessa ja paikassa.

Normaalia tai ei, mutta se on ihanaa!

 

Mukavaa viikonalkua muille puutarhahöperöille!