Jälkipuintia

Rukan rinteillä

Viime viikko vierähti siis lomaillen Rukan upeissa maisemissa. Pieni maiseman muutos teki henkisesti todella hyvää. Tässä ollaan kohta kaksi vuotta oltu kotona lasten kanssa ja kotinurkat alkoivat jo hieman ahdistaa. Henkisesti energiat tuli ladattua, mutta fyysisesti reissaaminen ja ulkona puuhaaminen väsyttää. Tosin jalkojen särkeminen taitaa johtua hiihtämisestä. Sain hullun ajatuksen päähän, että käyn hiihtämässä Rukan ympäryslenkin. Kaikki ketkä sen ovat hiihtäneet, tietävät kuinka rankka se on. Minä en sitä tiennyt, nyt tiedän! Siinä ei enää upeat maisematkaan auttaneet, kun veren maku suussa vedin mäkiä ylöspäin, joiden jälkeen odotti seuraava ylämäki. Mutta hengissä selvittiin ja kukaan ei katkaissut jalkaansa rinteessä.

Lapin kuusia

 

Lapin maisemia tuli hämmästeltyä näin puutarhurin silmin. Silmiini osuivat kapeat kuuset, joita kasvaa tunturin juurella. Ne muistuttavat hieman surukuusta, mutta näyttävät kuitenkin "normaaleilta" kuusilta.  Olenkin usein miettinyt, että onko Lapissa oma kuusi laji? Vai onko siellä kasvuolosuhteet niin rajut, että kasvu jää heikommaksi?



Ylhäällä Lapin käpy ja alhaalla Etelän käpy

 

 Tuliaisiksi kotiin toin näiden kuusien käpyjä. Kuvassa yläpuolella on Lapista tuotu käpy ja sen alapuolella on 800 kilometriä etelämpänä kasvavan kuusen käpy. Käpyjenkin kokoero on huomattava.  Ajatuksena on tietenkin kokeilla kasvattaa "Lapin kuusta" koepuutarhassa mökillä. Tällainen kapeanmallinen kuusi sopisi myös rivitalomme pienelle pihallekin kasvamaan. No, aika näyttää saanko siemenet itämään etelän lämmössä.

 

 

 

Oma koti kullan kallis, niinhän se sanonta menee ja pitää ihan paikkaansa. Ihanaa on lähteä, mutta ihanampaa on palata kotiin. Vaikka edessä olikin tavaroiden purkua ja vaatteiden pesua. Iltakävelyllä totesin kevään edenneen huimasti eteenpäin kotikylässäni viikon aikana. Pyöräteiden harjaaminen oli jo täydessä vauhdissa sekä joki oli päässyt irti jääpeitteestään. Tästä on mukava jatkaa arkea eteenpäin!

 

Mukavaa alkavaa viikkoa!