Pavun vuosi

 

 

 Siemenlaatikon siivouksen yhteydessä ryhdyin suunnittelemaan tulevan kevään kylvösuunnitelmia  keittiöpuutarhan osalta. Suunnitelman pohjana on vuoroviljely -systeemi, joten jouduin hieman muistelemaan viime kesän kasvien järjestystä. Itseasiassa riittää, kun muistaa missä laatikossa kasvoi perunat, niin sen jälkeen muidenkin kasvien paikat ovat selvillä.

Kasvulaatikoita on yhteensä seitsemän, joista kolmessa kasvaa monivuotisia kasveja, joita ei siirrellä vuosittain. Marjapensaat ja mansikat saavat olla siis rauhassa laatikoissaan, yrttilaatikko sen sijaan saa vuosittain lisäystä yksivuotisista maustekasveista.

 

Vuonna 2016 salaatit kasvoivat ympyröissä.

Suunnitelma on vain suuntaa antava, todellinen kasvijärjestys tapahtuu istutushetkellä, tunteen mukaan. Lajikkeet ja kylvörivien muodot ovat vielä arvoitus, ne muodostuvat sitä mukaan, mitä pusseja siemenlaatikosta löytyy ja puutarhurin sen hetkisestä mielentilasta.

 

 

Yhden laatikon pyhitän ainoastaan pavuille, onhan se vuoden 2018 vihannes. Itse asiassa siitä se ajatus lähtikin, jospa kokeilisi jotain itselle uusia papulajikkeita. Viime vuonna pavun kasvatus ei onnistunut ollenkaan. En tiedä johtuiko se viileästä kesästä, myyrien seikkailusta papulaatikossa vai poissa olollaan loistaneesta tarhurista, vaiko kaikkien näiden summasta. Tästä huolimatta papu on vuoden 2018 vihannes myös puutarhassani.

 

Ylhäältä vasemmalta oikealle; Pensaspapu Borlotto lingua di fuoco nano, härkäpapu Karmazyn, salkopapu Neckargold, pensaspapu Ying Yang

Siemenlaatikosta ei löytynyt perinteisen pensaspavun lisäksi muita lajikkeita, joten edessä oli reissu kaupan siemenhyllylle. Löysin mielenkiintoisia lajikkeita, niinkin tavallisesta kasvista kuin papu. Makueroista en osaa vielä kertoa, mutta siementen ulkonäöissä on jo hämmästyttävän suuria eroja. Erityisesti minua kiinnostaa Yin Yang-pensaspavun siemenet, jotka ovat jo itsessään niin kauniita, etten malttaisi syödä niitä, saatikka laittaa niitä mullan alle.

Löysin myös mielenkiintoisen uutuuden, amppelipavun, jonka kasvatusta voisin kokeilla vaikkapa takapihan terassilla.  Tällä hetkellä metsästän vielä violetin väristä papua, eli pitää vielä poiketa siemenhyllyille. Papulaatikkoon kylvän lisäksi härkäpapua, joka on itseasiassa virna eikä papu. Eri sukuisuudesta huolimatta se kuuluu papulaatikkooni, nimi ja ulkomuoto ainakin muistuttavat sitä oikeaa papua.

 

 

 Kasvatan joka vuosi papua puutarhassani, koska sen kasvatus on helppoa ja se antaa paljon maistuvaa satoa. Senpä vuoksi onkin mielenkiintoista kokeilla joitain muitakin lajeja sen tavallisen pensaspavun rinnalle. Ehkäpä löydän joukosta hyvän papulajikkeen, jota kasvatan vielä seuraavinakin vuosina.  Muita kasvatuskokeiluja ei keittiöpuutarhan puolella sitten olekaan tänä vuonna. Seuravaksi ryhdyn piirtelemään kylvösuunnitelmaa kesäkukkien osalta, löytyihän niitäkin melkoinen määrä laatikostani. Jospa suunnitelma hieman estelisi siementen ostohimoa, sillä olen niin heikkona kesäkukkiin.

 

 

Mukavaa alkavaa viikkoa!

 

 

 

Mari Marjamäki