Multasäkeistä matto

 

Keväisin kertyy melko suuret määrät tyhjiä multasäkkejä, jotka yleensä päätyvät ennemmin tai myöhemmin roskikseen. Itse käytän niitä puutarhassa lähinnä jätesäkkien tapaan, joihin kerään puutarhajätettä. Kunnes näin askartelulehdessä idean, jossa oli tehty muovipusseista tabletteja pöydälle, siitä inspiroituneena päätin kokeilla ohjetta näin puutarhurin vinkkelistä katsottuna, eli multasäkeistä virkkasin maton.

 

Aluksi avasin multasäkit sivusaumasta ja pesin ne huolellisesti astianpesuaineella ja harjalla. Pesuhomma meni kuitenkin ihan överiksi, sillä lapset innostuivat hieman liikaa vesileikeistä pihalla ja lopuksi sain kantaa jokaisen, koira mukaan lukien sisälle suihkuun peseytymään napaan asti yltävästä kurasta. Älä ota siis lapsia mukaan pesuhommiin, mikäli haluat suoriutua pesusta nopeammin.

 

 

 

Säkkien leikkaus oli ehkä suuritöisin työvaihe ja vei eniten aikaa. Ensimmäiset säkit leikkasin n. 1cm levyisiksi, mutta virkatessa huomasin sen olevan kuitenkin liian leveää, joten parit viimeiset säkit leikkasin  0,5 cm levyisiksi, jolloin virkkauskin sujui helpommin.

 

Ensimmäinen säkki virkattuna

 

Ompelulaatikosta otin suurimman mahdollisen virkkuukoukun, jolla aloitin maton virkkaamisen. Huonosta virkkaustaidosta johtuen tein matosta tasaisen pyöreän, enkä lähtenyt kikkailemaan pylväiden kanssa, valitettavasi en ole perinyt mummuni ilmiömäistä neulontataitoa saatikka äitini  ihailtavaa virkkaustaitoa.

 

Pidän nopeista käsitöistä, joiden tekemiseen kuluu päivä taikka kaksi ( siis sen aikaa, kun inspiraatio kestää). Tälläkin hetkellä kaapista löytyy keskeneräinen virkattu peitto, jonka olen aloittanut ehkäpä kuusi vuotta sitten, inspiraatio loppui lankojen päättelyyn, siis siihen tylsimpään vaiheeseen. Tämän maton tekemiseen menisi ilman häiritseviä tekijöitä ehkäpä päivä taikka kaksi. Nimittäin virkkausvaiheessa oli hieman ongelmia, koira nappasi toistuvasti virkkuukoukun ja juoksi ympäri asuntoa minua karkuun. Vasta namujen avulla sain pureskellun virkkuukoukkuni takaisin. Myös pallonmuotoiseksi kääritty lankavyyhti kiinnosti kovasti pikkumiestä. Hän sai hetkessä potkittua "pallon" sekamelskaksi, jonka selvittämiseen meni jokunen tovi.

 

Siitä viisastuneena jatkoin virkkausprojektia vasta iltaisin pikkumiehen ja koiran nukkuessa. Lopetin virkkauksen neljännen säkin jälkeen, sillä maton reunat alkoivat käpertyä uhkaavasti sisäänpäin korjaus-yrityksistä huolimatta. Ja mielestäni tämä oli juuri sopivan kokoinen matto pienen kasvihuoneeni lattialle.

 

 

Valmis säkkimatto on sekä hauskan näköinen sekä kosteudenkestävä vaihtoehto räsymatolle, jotka homehtuvat helposti kosteassa kasvihuoneessa. Tämän inspiraation seurauksena olenkin silmäillyt kauppojen muovikassi tarjontaa aivan eri silmällä, sieltä löytyy kaikenväristä pussia, joista saisi värikkäämmän version virkattua. Maton tekeminen oli niin mukavaa puuhaa, että suunnitteilla on jo seuraava projekti,  tosin pitää vielä odottaa puutarhavajassa lojuvien multasäkkien tyhjentymistä.