maanantai 29. elokuuta 2016

Väriterapiaa vai sekaisin väreistä

 
 
Kesäkukkieni loisto jatkuu värikkäänä terassillani. Olen hoitanut niitä erityisen huolella, sillä olen nähnyt niiden eteen todella paljon vaivaa ja aikaa kasvattaessani ne siemenestä lähtien itse. Kesällä jo hieman tuskailin värittömyyttä terassillani, niin tällä hetkellä terassiani voisi kutsua riemun kirjavaksi.
 
 
Terassimme on peittynyt täysin krasseista, tuoksuherneistä, kelloköynnöksestä, huovinkukista, samettiruusuista, dahlioista... Siemenkylvöjä tehtäessä ei voi välttyä yllätyksiltä. Krassien piti olla tummanpunaisia mutta joukosta löytyi muutama poikkeuskin. Erityisesti ilahduin tästä keltaisesta krassista, josta muodostui minun suosikki.
 
 
 
Fanaattisesti keltaista inhoavat puutarhurit olisivat varmasti repineet moisen rumiluksen pois, josta tulikin  mieleeni, että mistä johtuu, että miksi keltaista väriä inhotaan niin paljon juuri puutarha-alalla?
 
 
Kaikilla on tietenkin oma lempiväri, joka näkyy myös puutarhan kukissa, myös minulla pinkkinä. Mistä keltainen on saanut moisen maineen? Ilmeisesti en kuulu tuohon ryhmään, sillä joka vuosi huomaan ilahtuvani juuri keltaisten kukkien iloisesta väristä. Tein myös toisen huomion itsestäni värien suhteen, nimittäin valkoisen. En löytänyt pihaltani ainoatakaan valkoista kesäkukkaa (ellei lasketa tuoksuherneiden värisekoitusta). Saman huomion tein myös mökilläni perennapenkistäni, ei ainoatakaan valkoista kukkaa. Vaikka en varsinaisesti vihaa valkoista kukkaa, niin jostain syystä valitsen aina ne värikkäämmät vaihtoehdot.
 
 
 
Ihailen aina huolella suunniteltuja kokonaisuuksia kukkaistutuksissa, joissa värit sopivat täydellisesti yhteen. Mutta jostain syystä en osaa ollenkaan luoda harmonisia kokonaisuuksia, vaikka eihän se niin vaikeaa ole noudattaa väriympyrän oppeja. Keväällä tulee suunniteltua kaikenlaista väreihin liittyvää, mutta lopputulos on kaikkea muuta kuin värien harmoniaa. Siitä on hyvä esimerkki terassimme kukkalaatikko. En tiedä mitä olen ajatellut keväällä istuttaessani punaisia krasseja, tuoksuherne värimixiä sekä kelloköynnöksiä samaan laatikkoon, en ainakaan värioppeja, joten ne keltaiset yllätykset sointuvat hyvin tähän värisoppaan. Myös etupihalla vallitsee värikaaos, on punaista, keltaista, lilaa, sinistä, pinkkiä... huh huh.
 
 

Ehkäpä annan hieman anteeksi omalle sekoilulle keväällä, olin niin innoissani kokeillessani kaikenlaisia kylvöjä, joten olikin ihan ymmärrettävää, ettei väriopit olleet päällimmäisenä mielessä. Paljon tuli jälleen opittua tästä vuodesta kasvatus mielessä ja myös värienkin osalta.


Väreistä viis, olen silti melko tyytyväinen kukkapaljouteen, josta olen saanut nauttia, oli ne sitten pinkkejä tai keltaisia.Valitsinkin tähän postaukseen punaisen ja keltaisen värisiä kukkia, jotta kukaan ei saisi migreeniä oudoista värisekoituksistani, heh.
 
Ehkäpä ensi vuonna uhmaan itseäni tai muita ja kasvatan kaikki kukat valkoisina tai KELTAISINA.

 




12 kommenttia:

  1. Kukissa on todellisuudessa harvoin värejä, jotka ovat täysin sopimattomat toisiinsa. Jotkut värit vain sopivat paremmin toisiinsa, kuin toiset. Keltainen väri jakaa mielipiteitä. Itse pidän siitä vuosi vuodelta enemmän, vaikkei se ihan parhaimmaksi väriksi sijoitu vieläkään suosikkilistallani. Varsinkin syyskesällä keltaiset kukat loistavat puutarhan hämärässä, kuin lyhdyt ja tuovat tullessaan lämmintä tunnelmaa. Nauti siis täysin rinnoin upeista ja kauniista kukistasi. Sillä niin teen minäkin.♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päätin, että ensi vuonna paneudun hieman paremmin väreihin, mutta värivalinnassa taitaa tulla ongelmia. Sama juttu minullakin, pidän keltaisesta vuosi vuodelta enemmän, niin keväällä kuin syksyllä.

      Poista
  2. Kyllä punainen kukka on kaunis väriltään. Ne loistavatkin hyvin. Mä oon yrittänyt välttää keltaista, kun meillä on keltainen talo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punainen on myös varma valinta, tosin olen huomannut että punatiilisestä talomme seinästä ne eivät ole edukseen. Siis talon värilläkin on suuri merkitys kukkavalinnoissa.

      Poista
  3. En ole keltaisen ystävä, murkkuna kylläkin keltainen oli supersuosikki, huh! Keltainen ei ole sisäpihan kukka meillä, kasvimaalla ja kasvarissa kyllä, krasseista pidän (punaiset, tummat ja oranssit suosikkejani). Keltainen vain ei jostain syystä istu makumaailmaani, johtuneekohan se työstä vai mistä! Onneksi meille kaikille riittää suosikkeja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet siis saanut yliannostuksen keltaisesta 😊 ihan ymmärrettävää. Itse olen saanut tarpeekseni mustasta, onneksi sitä ei löydy kukkien maailmasta, huh.

      Poista
  4. Mikä kukka onkaan viimeisessä kuvassa? Hienot kerrotut kukat.
    Kesäkukat tarjoavat hyvän mahdollisuuden kokeilla epätyypillisiä sävyjä. Mitä enemmän, sitä parempi :D
    Valkoisia kukkia on niukasti meilläkin, päädyn yleensä hankkimaan mieluummin värikästä. Valkoisina kukkivat pensaat ja puut ovat tosin asia erikseen, kumma kyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viimeinen kukka on begonia. Erikoisen kaunis ja helppo kasvatettava. Näitä laitan ensi vuonna lisää sillä valikoima on todella runsas. Minäkin pidän värikkäistä kukista ja onneksi joka vuosi voi kokeilla ihan uutta.

      Poista
  5. Kauniita kuvia sivusi täynnä. Itse tykkään että puutarhassa on väriä joten sinne mahtuu ihan kaiken väriset kukat!

    Ja muuten voitit arvonnassani sen voiteen ja korun,joten klikkaa itsesi kotisivuilleni ja valitse sieltä se koru!! Sivu löytyy blogistani ja laita sitten minulle meiliä osoitteestasi, meilikin löytyy sivuiltani :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, minäkin pidän puutarhani väriterapiasta, siitä tulee aina niin hyvälle tuulelle. Olinpa onnekas voittaessani mahtavassa arvonnassa, jee!

      Poista
  6. Minä pidän kukkaniittymäisestä tunnelmasta, eli monia värejä ja sekaisin

    VastaaPoista
  7. Upeaa väriloistoa. Värejä ei voi olla liikaa mielestäni, niistä saa energiaa.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!