maanantai 28. maaliskuuta 2016

Pääsiäisperinteitä

 
Pääsiäislauantai starttasi käyntiin aamulla kello 6:20 pääsiäiskukon tuomien suklaamunien etsiskelyn merkeissä. Vanhemman lapsen mielestä tämä juhlapyhä on paras, sitten joulun jälkeen! Tällainen suklaamunien piilotus- perinne on tullut mieheni suvusta, jota hän haluaa pitää yllä lastemme iloksi. Omat lapsuuden perinteet liittyvät  yllättäin kasveihin; narsisseihin, rairuohoon, pajunkissoihin ja koivunoksiin sekä yhtä pääsiäisherkkua unohtamatta, nimittäin pashaan. Sitä herkkua pitää tehdä joka vuosi pääsiäiseksi, vaikka voisihan sitä tehdä muulloinkin. Sekä pakollinen mämmiropponen täytyy löytyä pääsiäispöydästä!

 Myös kuusiaidan leikkaaminen pääsiäisenä on muodostunut jo perinteeksi. Tähän aikaa vuodesta lumet ovat sulaneet yleensä sen verran aidan ympäriltä, että leikkaaminen onnistuu. Ja yleensä vietämme pidemmät pyhät aina mökillä, joten ehkä se on se isoin syy miksi leikkaan aidan aina pääsiäisenä. Toisaalta, nyt muistan mitä pitää tehdä pääsiäisenä! Sillä joku vuosi meinasi koko leikkaaminen unohtua ja sen korjaaminen jälkikäteen olisi ollut mahdotonta.

Tästä se lähtee!
Vähän kyllä hirvitti mennä aamu kahdeksalta ulos pörräämään pensasleikkurin kanssa, mutta toisaalta eihän täällä maalla ole ketään, joka olisi voinut häiriintyä touhuistani. Kaupunki kodissamme olisin saanut vähintäänkin  vihaisia katseita ikkunoiden takaa taikka ollut asuinalueemme puheenaiheena loppuviikon. Saatuani urakan suoritettua, kuulin kylän toiselta puolelta sirkkelin äänen, siis joku muukin aamuvirkku oli aloittanut jo päivän työt. Onneksi tämä on niin tavallista täällä maalla.

Viime vuosista viisaampana, suoritin leikkausurakan kolmessa päivässä.  Kuten jo aikaisemmin kerroin, kuusiaidallamme olevan ruhtinaallisesti pituutta sekä korkeutta, on parempi jakaa urakka pieniin pätkiin. Ilokseni totesin etten väsähtänytkään parin metrin päästä, kuten viime vuonna, vaan pystyin leikkaamaan ilman taukoja. Puoli vuotta sitten aloittamastani kuntokuurista oli siis käytännössäkin hyötyä, jes!
Homma suoritettu

Tämä olikin jo kuudes kerta, kun leikkaan aitaani ja täytyy myöntää että olen saanut varmuutta ja kokemusta vuosi vuodelta. Aluksi en uskaltanut enkä tiennyt miten ja mistä leikataan. Se on niin eri juttu lukea oppikirjoista ohjeita kuin konkreettisesti heilua leikkuri kädessä aidan edessä.

Tähän olenkin koonnut 10 vinkkiä kuusiaidan leikkaajalle omien kokemuksieni perusteella:

  1.  Leikkaa kuusiaita joka vuosi, aloita heti kun näet selvästi vuotuisen kasvun oksan päissä (itse leikkasin vasta toisena keväänä istutuksesta)
  2. Leikkaa ainoastaan edellisen vuoden kasvua, muuten kasvu hidastuu
  3. Jätä edellistä kasvua vain muutama sentti, jotta aita pysyisi kurissa. Joskus latvuksessa vuosikasvua saattaa olla 10- 20 cm, leikkaa rohkeasti oksa parin sentin pituiseksi
  4. Poista kilpalatvat, näin latvus pysyy kapeana
  5. Leikkaa latva vasta kun aita on halutun korkuinen, mutta älä päästä latvaa kasvamaan liian paksuksi, sillä leikattuna se näyttä todella rumalta (voit siistiä latvusta vielä heinäkuussa, kun kasvu on loppunut)
  6. Muotoile aita ylöspäin kapenevaksi, jotta lumi ei kasaannu latvoihin ja paina niitä alaspäin
  7. Voit lyhentää aidan suuntaisia oksia, jotta vieruskaverillakin olisi tilaa kasvaa
  8. Leikkaa rohkeasti, sillä ensi vuonna et voi enää korjata leikkaamalla
  9. Pientä aitaa voi leikata pensassaksilla, mutta aidan kasvaessa sähkö- tai polttomoottorikäyttöiset pensasleikkurit helpottavat leikkaamista
  10. Muista asennoitua (tässä tapauksessa rankkaan) urakkaan  ajoissa, sillä aidan huolelliseen leikkaamiseen kannattaa panostaa, sillä hyvin hoidettua aitaa on mukava ihailla

Niin fiiliksissä!
Pääsiäisenä aurinko helli lämmöllään ulkoilijoita. Myös kasvihuoneen lämpötila nousi kesäisiin lukemiin. Joten nappasin kannettavan käteeni ja suuntasin kasvarin lämpöön kirjoittelemaan postaustani. Tuli NIIIN kesäinen fiilis!!! Jospa ensi viikolla loputkin  lumet haihtuisivat lämpötilan noustessa ja pääsisin vihdoin muihinkin ulkopuuhiin. 


Ihanan lämmintä.
 

Mukavaa alkavaa viikkoa!

torstai 24. maaliskuuta 2016

 
 
Viime viikonloppuna kävimme pikavisiitillä mökillä, lähinnä tarkistamassa ovatko tilukset vielä kunnossa. Haaveeni päästä tulevana pääsiäisenä puutarhahommiin taitavat vielä siirtyä eteenpäin. Kuten kuvastakin tulee selväksi, lunta on vielä paljon.
 
 
Mutta kuusiaidan juurelta lumi oli jo sulanut sen verran, että pääsen varmasti sen kimppuun. Kuusiaidan leikkaaminen onkin todella työläs homma.  Viime vuodesta viisaampana, suoritan leikkauksen useampana päivänä. Silloin vedin sinnikkäästi koko aidan muutamassa tunnissa kuntoon, tosin isäni avustuksella. Mutta kädet tulivat todella kipeiksi. Kuusiaidalla on pituutta lähes 50 metriä ja korkeutta pari metriä, joten hommaa riittää moneksi päiväksi. Vaikka aidan leikkaaminen on työlästä, niin muuta hoitoa aita ei sitten kaipaa enää tänä vuonna. Melko vaatimaton kaveri!
 
No, olisihan niitä muitakin hommia puutarhassa kasvihuoneen kunnostusta, puutarhavajan siivousta, marjapensaiden leikkausta ja mökissä verhojen vaihtoa, ikkunoiden pesua... jätetään ne toiseen kertaan, sillä kuusiaita on  ensimmäisenä työlistassa.
 
 
 



           


 

Näiden kuvien myötä toivotan aurinkoista ja työntäytteistä pääsiäistä!

sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Jälkipuintia

Rukan rinteillä


Viime viikko vierähti siis lomaillen Rukan upeissa maisemissa. Pieni maiseman muutos teki henkisesti todella hyvää. Tässä ollaan kohta kaksi vuotta oltu kotona lasten kanssa ja kotinurkat alkoivat jo hieman ahdistaa. Henkisesti energiat tuli ladattua, mutta fyysisesti reissaaminen ja ulkona puuhaaminen väsyttää. Tosin jalkojen särkeminen taitaa johtua hiihtämisestä. Sain hullun ajatuksen päähän, että käyn hiihtämässä Rukan ympäryslenkin. Kaikki ketkä sen ovat hiihtäneet, tietävät kuinka rankka se on. Minä en sitä tiennyt, nyt tiedän! Siinä ei enää upeat maisematkaan auttaneet, kun veren maku suussa vedin mäkiä ylöspäin, joiden jälkeen odotti seuraava ylämäki. Mutta hengissä selvittiin ja kukaan ei katkaissut jalkaansa rinteessä.

Lapin kuusia
 
Lapin maisemia tuli hämmästeltyä näin puutarhurin silmin. Silmiini osuivat kapeat kuuset, joita kasvaa tunturin juurella. Ne muistuttavat hieman surukuusta, mutta näyttävät kuitenkin "normaaleilta" kuusilta.  Olenkin usein miettinyt, että onko Lapissa oma kuusi laji? Vai onko siellä kasvuolosuhteet niin rajut, että kasvu jää heikommaksi?


Ylhäällä Lapin käpy ja alhaalla Etelän käpy
 

 Tuliaisiksi kotiin toin näiden kuusien käpyjä. Kuvassa yläpuolella on Lapista tuotu käpy ja sen alapuolella on 800 kilometriä etelämpänä kasvavan kuusen käpy. Käpyjenkin kokoero on huomattava.  Ajatuksena on tietenkin kokeilla kasvattaa "Lapin kuusta" koepuutarhassa mökillä. Tällainen kapeanmallinen kuusi sopisi myös rivitalomme pienelle pihallekin kasvamaan. No, aika näyttää saanko siemenet itämään etelän lämmössä.


 
 
 
Oma koti kullan kallis, niinhän se sanonta menee ja pitää ihan paikkaansa. Ihanaa on lähteä, mutta ihanampaa on palata kotiin. Vaikka edessä olikin tavaroiden purkua ja vaatteiden pesua. Iltakävelyllä totesin kevään edenneen huimasti eteenpäin kotikylässäni viikon aikana. Pyöräteiden harjaaminen oli jo täydessä vauhdissa sekä joki oli päässyt irti jääpeitteestään. Tästä on mukava jatkaa arkea eteenpäin!
 
Mukavaa alkavaa viikkoa!





tiistai 15. maaliskuuta 2016

Energiaa lataamassa


Terveiset Rukalta. Lähdimme perheen kanssa viikoksi Lappiin lomailemaan. Viime viikko kotona meni synkistellen, koska aurinko ei suostunut näyttäytymään pilvien lomasta. Täällä ollaan saatu nauttia aurinkoenergiaa ja Lapin upeista maisemista. Puutarha hommista tulee väkisin pieni tauko, mutta puuhat jatkuvat välittömästi kotiin päästyämme. Taimivauvoista on kuitenkin pieni huoli, kuinka ne pärjäävät mummin hoivissa.


Nyt sukset jalkaan ja takaisin mäkeen nauttimaan mahtavista maisemista.
Aurinkoista viikkoa!

maanantai 7. maaliskuuta 2016

Löytöjä siemenlaatikosta

kesäkukkia
Tänään otin itseäni niskasta kiinni ja siivosin siemenlaatikkoni, koska kansi ei tahtonut enää pysyä kiinni.  En ole sitä pahemmin tutkinut pariin vuoteen, joten nyt oli jo aika katsoa, mitä kaikkea sieltä löytyy. Ajanpuute on yksinkertaisesti syy siihen, miksi laatikko oli päässyt sekaisin.

Pari vuotta sitten olin viimeisilläni raskaana parhaaseen istutus aikaan, joten 6-vuotias tyttäreni sekä mieheni hoitivat taimien istutukset. Osasin kerrankin olla kaukaa viisas ja en tehnyt mitään esikasvatusprojekteja. Kädet olivat tosiaan täynnä töitä pientä lasta hoitaessa, joten päätin ottaa hieman rennommin puutarhanhoidon. Saimme silti jotain satoa, tomaatteja, kurkkuja, perunoita, sipuleita, salaatteja...vaikka hoito ei ollutkaan ensiluokkaista sinä vuonna. Viime keväänä en ollut vielä kovin innostunut esikasvatusprojektiin, joten oikaisin hieman tässä kohtaa ja hankin taimet valmiina.

Mutta tänä vuonna on aivan erilaiset energiat jylläämässä. Kaikenlaisia siemeniä tekisi mieli kokeilla ja olenhan jo jotain saanut kylvettyäkin, pelargoniaa, kelloköynnöstä, chiliä sekä orvokkeja . Näitä kasveja en ole ennen kokeillut kasvattaa siemenestä ja hyvin olen toistaiseksi onnistunut, kaikki ovat nousseet mullasta. Bloggaajien ansiosta, minäkin innostuin kokeilemaan näitä kasveja.

Siemenlaatikosta löytyi todella paljon pusseja, en kehdannut niitä edes laskea. Osasta oli mennyt jo päivämäärät umpeen pari vuotta sitten ja joissakin oli vain muutama hassu siemen jäljellä mutta en vain raaski heittää niitä pois. Jospa ensikesänä laittaisin ne siemenet multaan... niinpä! Toisaalta oli hyvä käydä siemenet nyt läpi, koska löysin kaksi pussia tomaatin siemeniä ja kolme pussia kurkun siemeniä, ja kurpitsaakin oli neljää erilaista lajia, joten niitä ei tarvitse enää hankkia.


Neljä pussia kurpitsaa

En tiedä onko jollakin muulla innokkaalla puutarhurilla samanlaisia ongelmia. Jostain syystä en saa pidettyä niitä järjestyksessä tai mahdanko vain hankkia niitä liikaa? Mieheni osaisi kyllä vastata tähän kysymykseen. Toisaalta hän on vuosien saatossa oppinut olla kommentoimatta minun puuhia.

Tämän vuoden haasteena on että, kasvatan itse kaikki vihannesten taimet. Joitain kesäkukkia on pakko ostaa valmiina, jotta olisi jotain kukkivaakin. Katsotaan, onnistunko tai onko haaste vielä liian vaativa. Nyt siemenet ovat siististi järjestyksessä ja olen kartalla mitä vielä pitää hankki kevääksi. Ja kansikin meni hyvin kiinni. Mukavaa alkanutta viikkoa!

torstai 3. maaliskuuta 2016

Vihervuosi 2016

Tiesitkö, että tänä vuonna vietetään viidettä valtakunnallista vihervuotta? Itse törmäsin tähän teeman vasta tänä vuonna. Se on ollut viime aikoina jonkin verran otsikoissa niin televisiossa ja lehdissä. Joten kiinnostuin tästä aiheesta ja kävinkin heti netistä hakemassa tietoa lisää. Tästä aiheesta siis löytyy omat nettisivut : www.vihervuosi.fi ja näyttää olevan myös Face Bookissa.

 
Vihervuoden tarkoituksena olisi innostaa yksittäisiä ihmisiä, järjestöjä, yrityksiä toimimaan paremman ja viihtyisämmän elinympäristön puolesta. Teemavuosi on kaikille avoin, joten jokainen voi osallistua siihen ja kaikki tapahtumat kerätään yhteiseen tapahtumakalenteriin.

Sitten aloinkin miettiä, miten voisin osallistua kyseiseen vihervuoteen. Pääteemana on kestävä Suomalainen maisema ja alateemoina mm. kaupunkiviljely ja lähiruoka. Aiheethan ovat mielenkiintoisia. Teemavuotta voisi viettää järjestämällä talkoita, istutustapahtumia, kaupunkiviljelmiä, puutarhakävelyitä. Itse en kuulu mihinkään seuraan tai järjestöön, jotka voisivat hyödyntää tätä teemavuotta. Joten täytyy miettiä tätä ruohonjuuritasolla.

Järjestäisinkö omat kevättalkoot puutarhassani, veisinkö laitoksessa asuvan sukulaiseni ystävineen puistoon retkelle, järjestäisinkö perennojen vaihtotorin  omalle pihalleni, vai järjestäisinkö lapseni luokalle kesäkukkien istutustalkoot. Entäpä, järjestäisinkö oman kaupunkini tai asuinalueeni Avoimet Puutarhat-päivän, tai valokuvakilpailun blogissani?



Näitä pitää vielä miettiä. Jos itse en saa järjestettyä mitään, niin vihervuoden tapahtumakalenterista voin seurata tapahtumia jonne mennä.


Nyt kysynkin teiltä lukijoilta, onko vihervuosi teille tuttu ja aiotko osallistua siihen jotenkin?

tiistai 1. maaliskuuta 2016

Maaliskuussa

Maaliskuussa


Nyt on esikoiden aika

Puutarhassa

  • suojaa nuoret havut kevätauringolta
  • heitä kalkkia puutarhaan, kalkkia voi levittää hangen päälle
  • ota omenapuusta varrennusoksia, tee varttamiset ennen kasvun alkua
  • leikkaa pensaita ja puita, niiden leikkaus voidaan aloittaa suojasäällä
  • herättele kompostia, sulattele esim. kuumalla vesipullolla
  • tarkasta puiden ja pensaiden suojukset, jänikset ovat kevättalvesta liikkeellä
  • muistathan jatkaa lintujen ruokintaa
  • ulkoile, hiihdä, retkeile, tämä on talven parasta aikaa

Nauti kevättalven auringosta.
 
 
 
 
Lähde retkelle

 

Sisällä

  • tee kevät huolto viherkasveille, vaihda uudet mullat ja vaihda tarvittaessa ruukku suurempaan, leikkaa kuolleet ja vioittuneet oksat pois
  • kasvata rairuohoa pääsiäiseksi, muista laittaa rairuoho kasvamaan ajoissa
  • kerää luonnosta puiden ja varpujen oksia maljakkoon, lehtien puhkeamista on mukava seurata
  • tarkkaile puutarhatapahtumia, kohta niitä on ympäri Suomea
  • kesäaika alkaa, muista siirtää kelloja eteenpäin
  • hanki pääsiäisnarsisseja, ne tuovat kevääntuntua kotiisi!
  • esikasvatus alkaa, hanki tarvikkeet valmiiksi
  • vielä ehtii tekemään puutarhasuunnitelmia, mikäli ne on vielä tekemättä
  • kerää energiaa, sillä ensi kuussa sitä tarvitaan!

Tästä se alkaa

Keittiössä

  • nauti pääsiäisherkuista, kutsu ystäviä tai sukulaisia pääsiäisaterialle
  • valmista pashaa, siitä löytyy netistä erilaisia versioita
  • siivoa pakastin, nyt on aika hyödyntää viime kesän marjat piirakoihin, kiisseleihin, rahkoihin...
Muistuta isäntää naistenpäivästä...
Muistathan siirtää kelloja eteenpäin.