keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Kevättä etsimässä

 
Kiireisen työviikon jälkeen lähdimme mökille rentoutumaan ilman mitään suurempia suunnitelmia pihatöiden suhteen. Levollisen yön jälkeen mieli ja ruumis tuntuivat palautuvan
nopeasti ensimmäisestä työviikosta ja puutarhatyöt houkuttelivat kiusallisesti auringon lämmittäessä keväistä aamua. Pian huomasin hakevani kottikärryjä ja muita työkaluja vajasta ja suuntaavani kohti sotkuisia kasvilavoja. Vaikka maa oli vielä jäässä, pääsin kuitenkin puutarhatöiden makuun. Olinkin jo unohtanut kuinka rentouttavaa pihalla puuhastelu olikaan, raskas työviikko unohtui nopeasti ja ajatukset lensivät taas pitkälle haaveiden kautta kesään. Puuhastelun lomassa ehdin tutkia ensimmäisiä kevään merkkejä puutarhastani ja pienen etsiskelyn jälkeen niitäkin alkoi löytymään. Viikon aikana hennot sinivuokon nuput olivat nousseet rohkeasti ylös lehtien seasta ja avautuivat yksitellen tervehtimään, voih tätä onnea. 
 
Krookus
 Keskeneräisestä perennapenkistäkin nousee kevään kukkijoita, joiden olemassa oloa en edes muistanut, olen istuttanut ne vuosia sitten joten tällainen yllätys todellakin ilahduttaa.
 
Ruohosipuli
Aloittelin varovasti kasvilaatikoiden siistimisen viime kesäisistä kasveista ja sielläkin oli jo nähtävissä uutta kasvua.
 
 
Raparperikin kurkisteli varovasti lehtien alta, ei mene kauaa, kun voi leipoa ensimmäisen raparperipiirakan.
 
 
 
Puutarhakierroksen lopuksi kävin vielä ihailemassa leikattua kuusiaitaamme. Lähes kymmenen vuoden jälkeen aitamme on saavuttanut halutun pituutensa ja alkaa näyttämään jo ihan oikealta aidalta.  Samaa ei voi sanoa omenapuustani. Suunnittelin kasvattavani mallipuun, mutta esikoisen syntymän jälkeen unohdin pari leikkauskertaa, taivutuksetkin jäivät tekemättä ja tyhmyyksissäni lyhensin vielä päälatvaa. Nyt puu näyttää eriskummalliselta ja joka vuosi pyörin sen ympärillä sakset kädessä arpoen minkä oksan leikkaisin. Noh, tänä vuonna arpa osui useasti ja taisin leikata ehkäpä liikakin.

 


 Kotonakin olen yrittänyt etsiä kukkapenkeistä keväisiä merkkejä, mutta ainoatakaan piippoa ei ole vielä ilmestynyt. Sisällä sen sijaan olen ilakoinut kasvun ihmeestä ja päässyt jo sadon korjuun makuun. Kokeilin ruokakaupan hernekeitto herneiden kasvattamista krassien tapaan pelkässä vedessä ja hyvin näyttävät kasvavan näinkin. Tästä olen leikannut jo useasti niin salaattiin kuin leivänkin päälle makeaa versoa. Kasvusto alkaa olemaan jo niin pitkää, että kaipaavat tukea tai alas leikkausta.

Murattiorvokki
 Sunnuntai päivä kuluikin Turussa tyttären voimistelukilpailujen parissa. Paluumatkalla piipahdimme nopeasti Viherlassilassa. Paikka pursui mitä ihanimpia kasveja ja nopeasti kahmin käsiini muutaman ihanuuden. Niistä yksi oli suloinen murattiorvokki, joka muistuttaa erehdyttävästi villiä metsäorvokkia. Olisin viihtynyt kauemminkin myymälässä, mutta autossa odotti väsyneet voimistelijat, joten oli aika jatkaa kotimatkaa.
 
 
 Iloista Pääsiäistä!


 
 
Mari Marjamäki



maanantai 3. huhtikuuta 2017

Siemenvillitys


 Näin keväisin tulee kahmittua erilaisia siemenpusseja lähes jokaiselta kauppareissuilta. En vain osaa kävellä siementelineiden ohitse pysähtymättä ja tutkia kauppojen valikoimia. Ja usein miten mukaan lähtee pussi jos toinenkin, vaikka jo viime vuonna lupasin käyttää kaikki vanhat siemenet, ennen uusien ostamista.



 No, se lupaus on jo rikottu kauan sitten, siemenlaatikko pullistelee äärimmillään, vaikka poistin sieltä pelkät kesäkukat toiseen laatikkoon. Ehkäpä pitäisi harkita isoa arkkua, jonne siemenpussit mahtuisivat järjestykseen.
 
 
Siemenpussien lisäksi löytyy omia siemenkeräilyjä niin laatikosta kuin jääkaapista kylmäkäsittelystä. Mietinkin mihin ihmeeseen joudunkaan näiden siemenien kanssa, varastoa löytyy useaksi vuodeksi ellei loppuelämäkseni. Perennan vaihto-tapahtumien lisäksi voisi järjestää siemenpussien vaihtoa, itse olisin valmis antamaan siemenpusseja ja saamaan vastineeksi jotain muita lajikkeita, näin säästyisi rahaa ja tilaa, eikä siemenetkään ehtisi vanhentumaan.


 
Nyt siemenhulluus on iskenyt jo keittiönkin puolelle, innostuin kokeilemaan siemennäkkärin valmistamista kotikeittiössä ja voi kuinka hyvää siitä tulikaan. Näkkäri on niin koukuttavaa, että olen kokeillut erilaisia versioita siitä. Mielestäni tämä kanamunaton ohje on ehdottomasti paras. Mikäli joku innostuu kokeilemaan, tässä on resepti.
 
Siemennäkkäri
1 dl seesaminsiemeniä
2 dl auringonkukansiemeniä
1/2 dl chiasiemeniä
1 dl kaurahiutaleita
3/4 tl suolaa
2 dl kylmää vettä
 
1/2 dl öljyä
1/2 dl perunajauhoja
 
 
Mittaa kulhoon siemenet, suola ja vesi.
Annan niiden turvota 20 min,
jonka jälkeen sekoita joukkoon öljy ja perunajauhot.
Levitä seos pellille leivinpaperin päälle
nuolijan avulla ohueksi levyksi.
Paista uunissa 175 asteessa 20-25 min.
Leikkaa heti uunista otettuasi.
 
Näkkäri on äärettömän nopea tehdä ja resepti on helposti muunneltavissa oman mieltymyksen mukaan. Joukkoon voi laittaa valmiita siemenensekoituksia, kuivattuja hedelmiä tai pähkinöitä. Ensi kerralla aion kokeilla hedelmäistä versiota.
 
 

Nyt kun viimeinenkin palanen näkkäriä on syötynä, on aika siirtyä puuhastelemaan siemenkasvatuksen parissa, odotettavissa on jotain uutta vanhojen tuttujen lisäksi. Multiin menee perinteisesti tomaattia, samettikukkaa, chiliä ja ihan uutena tuttavuutena tuntokasvia.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

 
 
 
Mari Marjamäki
 
 

sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Lippuarvonnan voittaja

 
Arvonta suoritettu ja lipun Kevätmessuille voitti Outi-M.
Onnittelut ja mukavaa messuilua Outille, toivottavasti löydät kivoja ideoita kasvihuoneista ja laitureista!
Lähetätkö Outi kommenttikenttään sähköpostiosoitteesi, niin saadaan lippu nopeasti perille.
 
Ja mukavia messuiluja muillekin, toivottavasti perinteiseen tapaan saadaan lukea ihania messuraportteja muiden blogeista!
 
 
 
 
 
Mari Marjamäki