tiistai 14. marraskuuta 2017

Kaamosta vastaan

 

 
Viikonloppuna meinasi marraskuun masennus ottaa yliotteen, enkä jaksanut millään lähteä ulos. Halusin käpertyä peiton alle, painaa silmät kiinni ja avata ne vasta keväällä. Onneksi aurinko ilmestyi pilvien takaa ja houkutteli tokkuraisen puutarhurin pihalle ihmettelemään. Puutarhakierrokset ovat tällä hetkellä melko synkkiä, joitain ilon aiheita sentään vielä löytyy, patjarikon kirkkaan vihreä mätäs on niistä yksi, joka saa puutarhurin silmät loistamaan.


Huonosta vireestä huolimatta sain tehtyä muutaman unohtuneen työn tehdyksi puutarhan puolella. Syksyllä kerätyt hevoskastanjan siemenet pääsivät vihdoin multiin, tämänlaisesta siemenkylvöstä ei ole mitään kokemusta, enkä jaksanut kysellä Googlen sedältäkään. Hyvällä tuurilla keväällä mullasta nousee viisi puun alkua taikka sitten päädyn hakemaan lisää tietoa ja olen yhtä kokemusta rikkaampi.



Kasvimaan puoli alkaa olemaan jo siivottuna, kahta laatikkoa lukuun ottamatta.  Yhdessä niistä nököttää keräkaaleja, jotka eivät ehtineet kasvaa täysikasvuisiksi kesän aikana. Jätän ne jäniksille, saavat herkutella kun sen aika on. Papanoiden perusteella olivat jo käyneet tutkimassa puutarhani tarjontaa, joten oli pakko ryhdistäytyä ja hakea vajasta verkkoa suklaisen kirsikkani suojaksi.


Pienestä puuhailusta huolimatta mieli oli vieläkin alavireinen. Onneksi pikkumieheni halusi mennä mökin taakse olevaan metsään seikkailemaan ja tutkimaan metsän aarteita. Nappasin kasvihuoneesta korin mukaani, tuliaisten toiveessa. Ja metsähän sen taas teki, pienen metsälenkin jälkeen olo oli jälleen energinen ja korikin täyttyi ihanista kävyistä ja sammaleista. Jälkeenpäin harmittelinkin, että miksi en heti tajunnut mennä metsään latautumaan.



Sunnuntai-päivä vietettiinkin isänpäivästä huolimatta kaukana kotoa naisissa. Tyttäreni voimistelujoukkueella oli Turussa kilpailut ja menin tietenkin mukaan huoltojoukkoihin. Päätin ottaa reissusta kaiken irti, joten paluumatkalla pysähdyimme Viher Lassilaan shoppailemaan.
 
 
Myymälä oli virittäytynyt syksyiseen tunnelmaan. Voiko olla inspiroivampaa puutarhamyymälää, toinen toistaan upeampia esillepanoja joka puolella.


Kiertelystä ei meinannut tulla mitään, kun pysähdyin ihastelemaan kauniita somistuksia.
 

 
Nähtävää oli niin ulkona kuin sisämyymälänkin puolella. Tyttäreni ehdotti metsästävälle isällemme isänpäivälahjaksi isoa peurapatsasta, olisi siinä naapureilla ihmettelemistä, jos tuollainen seisoskelisi etupihallamme.
 

 
Kaikista niistä ihanista houkutuksista huolimatta, etsin kuumeisesti paria tiettyä kasvia, joita olin tullut tänne varta vasten hakemaan.
Eikä varmaan tule kenellekään yllätykseksi, että mukaan lähti tillandsia sekä kilpipiilea. Ihanien tuliaisten lisäksi reissu tarjosi uusia ideoita ja lisää energiaa alkavaan viikkoon. Nyt täällä opettelen uuden ilmakasvin hoivaamista, aikas hauska tapaus!


Ja mikäli marraskuun masennus meinaa iskeä, menkäähän metsään!



Mari Marjamäki





6 kommenttia:

  1. Kivan näköinen reissu :) Kiva että kaamosta vastaan löytyi lääkettä :)

    VastaaPoista
  2. Tuon ilmakasvin hankkimista olen miettinyt mutta vielä jäänyt ostamatta. Kiva kun sait itsesi liikkeelle ja niin se olokin piristyi, itsekin välillä meinaan mennä alavireeksi kun täällä sataa koko ajan ja on pihakin ihan liejua jo.

    VastaaPoista
  3. Sinulla on ollut mukava ja virkistävä käynti kauniissa paikassa. - Mukavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
  4. Laitoin viime syksynä kolme hevoskastanjan 'siementä' suoraan mashan noin 5cm syvyyteen ja kaksi iti.

    Minulla on tuo Viherlassila käymättä.. voi olla hyväkin juttu 😄 sen verran kiitettävästi tarttuu vihreää mukaan.

    VastaaPoista
  5. Peurapatsas olisikin näyttävä lahja:)

    VastaaPoista
  6. Metsä on energian lähde. Käy kurkkaamassa mihin minä käpyni laitoin.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!